Lukijalta: Kirjailija Hilda Huntuvuoren kuolemasta 50 vuotta

Suomen apostoli, Lallin pojat, Piispa Tuomas, Suuri unelma, Harmaa vaeltaja, Olavi Tavastin tarina; siinä muutamia kirjailija ja opetusneuvos Hilda Huntuvuoren historiallisia romaaneja vuosilta 1923–1949.

Tänä vuonna kirjailijan kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Hilda Huntuvuori siirtyi ajasta iäisyyteen kesällä 1968. Tällä vuosituhannella kirjailija on tavallaan syntynyt uudelleen useita kertoja. Nyt on sopiva ajankohta tarkastella, miten näin on voinut tapahtua eri paikkakunnilla, jotka ovat syystä tai toisesta läheisiä Hilda Huntuvuorelle.

Elämäntyö opettajana ja kasvattajana vei juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa olivat pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän Hilda – elämän yty ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.

Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku -teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi myöhemmin Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.

Keskiaikaiset markkinat Turussa ovat huomattavasti lisänneet kiinnostusta myös keskiajan historialliseen tutkimukseen ja kuvaukseen. Vuonna 2011 järjestetyssä seminaarissa syntyi ajatus toimittaa kirja Turun ja Turun seudun keskiaikaan liittyvistä tutkielmista. Julkaisu ilmestyi jo seuraavana vuonna Turun Historiallisen Yhdistyksen referee-sarjassa nimellä Turun tuomiokirkon suojissa. Jälleen Hilda huntuvuori tavallaan syntyi uudelleen. Reima Välimäen artikkelissa ”Uusi Turku tupineen” pohditaan ansiokkaasti Hilda Huntuvuoren kirjailija–näkemysten faktaa ja fiktiota historiallisten romaanien Turun ja Turun seudun keskiajan kuvauksissa.

Samana vuonna 2012 Hilda Huntuvuoren syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kirjailijan jäämistöstä löytynyt käsikirjoitus Nuori Maunu Tavast voitiin toimittaa julkisuuteen ajankohtana, jolloin oli kulunut 600 vuotta Maunu II Tavastin piispuuden alkamisesta vuonna 1412. Piispana häntä pidetään merkittävimpänä keskiaikaisista kirkonmiehistämme. Maunu Tavast muistetaan myös Naantalin birgittalaisluostarin perustajana. Nuori Maunu Tavast kuvaa aikaa 1300-luvulla: synnyinkoti Mynämäen Alasjoen rälssitila, sukulaisverkosto Turun seudulla, opiskeluaikaa Prahassa, Roomassa, Pariisissa.

Seuraavina vuosina Hilda Huntuvuori alkoi elää näytelmissä. Hyvinkään Beta-teatterin ”sielu” dramaturgi Jouni Laine dramatisoi Huntuvuoren historiallisista romaaneista neljä näytelmää. Vuosina 2014–2017 esitettiin Hyvinkäällä kesäteatterissa muun muassa näytelmät Lallin pojat, Turun tulkki ja Suomen piispa Henrik. Joka kesänä katsomossa oli runsaasti keskiajan historiasta kiinnostuneita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Monet seniorit muistavat Hilda Huntuvuoren myös kansakoulun lukukirjoista, joita hän toimitti yhdessä E.A. Saarimaan kanssa.

Hilda Huntuvuoren esittämän mielipiteen mukaan ”historialliset romaanit eivät vanhene koskaan”. Tämän mielipiteen voi testata esimerkiksi lukemalla vielä saatavilla olevan Nuori Maunu Tavast -romaanin keskiajan merkittävimmän piispamme nuoruudesta. Kirjan voi vielä löytää Turun Kansallisesta kirjakaupasta, Naantalin museosta ja Laitilan kirjakaupasta.

Sirpa Schüler, Naantali

Hilda Huntuvuoren sisaren tyttärentytär

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Theme: Overlay by Kaira