Category: Uusikaupunki

Byggmax etsii uusia liikepaikkoja Uudestakaupungista – tarjolla 5 000 euron vinkkipalkkio

Byggmax etsii uusia liikepaikkoja Uudestakaupungista – tarjolla 5 000 euron vinkkipalkkio

UUSIKAUPUNKI. Byggmax etsii uusia liikepaikkoja Uudenkaupungin seudulta sekä useilta muilta paikkakunnilta ympäri Suomea. Uuden myymälän perustamiseen johtaneesta vinkistä on vihjeen antajalle luvassa 5 000 euron palkkio. Paikkavinkin voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: aleksi.virkkunen@byggmax.fi.

Rakennustarvikeketjun pidemmän aikavälin tavoitteena on kasvaa 20–25 myymälän verkostoksi Suomessa.

– Toimivan liikepaikan löytäminen on avainasia myymälän menestymiselle. Usein paikallistietämys auttaa tässä. Siksi olemme valmiita maksamaan reilun palkkion uuteen myymälään johtaneesta vihjeestä, kertoo Byggmax Suomen maajohtaja Aleksi Virkkunen

Byggmax etsii valmiita, tarpeisiinsa sopivia kiinteistöjä vuokralle. Lupaavia liikepaikkoja etsitään ennen kaikkea seuraavilta alueilta: Forssa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Kuopio, Lohja, Mikkeli, Närpiö, Parainen, Tammisaari, Uusikaupunki sekä pääkaupunkiseutu.

Tonttien pinta-alan tulee olla 8 000 – 10 000 neliömetriä ja rakennusten yhteispinta-alan (myymälä ja kylmähalli) enintään 2 500 neliömetriä.

Palkkio annetaan vinkin ensimmäisenä antaneelle henkilölle ja ehtona on, että kiinteistö on Byggmaxille ennestään tuntematon. Kiinteistön omistajalle, joka vuokraa tai myy kiinteistön meille, ei palkkiota makseta erikseen, vaan se on osa vuokra- tai myyntihintaa.

Valmet Automotive on valmistanut jo 100 000 GLC-katumaasturia

Valmet Automotive on valmistanut jo 100 000 GLC-katumaasturia

UUSIKAUPUNKI. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla on valmistunut jo 100 000 Mercedes-Benz GLC-katumaasturia. GLC:n tuotanto käynnistyi Suomessa helmikuussa 2017, ja se on saavuttanut 100 000 auton valmistusmäärän nopeammin kuin mikään muu Valmet Automotiven tuotantomalli. GLC:n päätuotantopaikka on Mercedes-Benzin Bremenin tehdas Saksassa.

GLC on Valmet Automotiven historian vaativin tuotantoprojekti. Sen osina ovat olleet muun muassa Suomen suurimman, yli 300 robotin hitsaamon suunnittelu ja rakentaminen, lähes 100 miljoonan euron investoinnit, autotehtaan toimintamallin uudistaminen sekä yli 2000 henkilön rekrytoinnit vuosina 2016 ja 2017.

GLC:n vahvan kysynnän vuoksi tavoitteena oli mahdollisimman nopea tuotannonaloitus. Valmistussopimus allekirjoitettiin Daimlerin kanssa marraskuussa 2015, ja ensimmäinen GLC valmistui helmikuussa 2017. Tämän jälkeen tuotantotavoitteita nostettiin toistuvasti, jonka ansiosta Valmet Automotive teki 2017 uuden tuotantoennätyksen 90 000:llä GLC- ja A-sarjan autolla.

– Mercedes-Benzin GLC-katumaasturi on jo nyt yksi Uudenkaupungin autotehtaan tärkeimmistä automalleista, vaikka sitä on valmistettu vasta puolentoista vuoden ajan. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka suuriin valmistusmääriin GLC Suomessa vielä nousee, kertoo Valmet Automotiven valmistustoiminnan johtaja Pasi Rannus.

– Olemme iloisia, että Daimler-yhteistyön myötä Uudenkaupungin autotehtaasta on muodostunut suomalaisen talouskasvun kasvot samalla kun autotehdas on kasvanut tuotantopaikkana suurimmaksi yksittäiseksi työllistäjäksi maassamme. Näemme päivittäin, että Mercedes-Benz tulee lähemmäs kaikkia suomalaisia auton ostajia, toteaa Veho Oy Ab:n toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm.

Valmet Automotive mukana 101 kesäduunia -kampanjassa

Valmet Automotive mukana 101 kesäduunia -kampanjassa

UUSIKAUPUNKI. Valmet Automotive on mukana Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) 101 kesäduunia -kampanjassa, jonka tavoitteena on löytää kesätöitä 101 vammaiselle nuorelle tänä kesänä.

Kampanja rohkaisee työnantajia palkkaamaan ennakkoluulottomasti kaikenlaisia nuoria; myös nuoria, joilla on jokin vamma, sairaus tai työskentelyyn vaikuttava erityispiirre. Nämä nuoret ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja keskenään yhtä erilaisia kuin muutkin nuoret.

Valmet Automotive työllistää 40 eri alojen opiskelijaa kesäharjoittelijoina eri osastoillaan sekä 40 alaikäistä 15–17-vuotiasta parin viikon ”Tutustu työelämään ja tienaa” -jaksolla. Lisäksi Valmet Automotive palkkaa kesätöihin erityisnuoria.

– Kesätyö on kaikille nuorille tärkeä asia. Se on tilaisuus näyttää osaamista ja saada työkokemusta. Valmet Automotive haluaa antaa onnistumisen elämyksiä myös erityisnuorilleYhteistyömme Vamlasin kanssa on sujunut erinomaisesti ja toivomme, että mahdollisimman useat yritykset ja organisaatiot näkisivät asian meidän laillamme tärkeäksi, kertoo Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo.

Nuorilla on vahvuuksia, osaamista ja halu tehdä töitä, mutta usein he törmäävät rekrytointivaiheessa ennakkoluuloihin, eivätkä siksi pääse näyttämään taitojaan. Työllistyminen voi edellyttää pieniä mukautuksia työtehtävissä, työvälineissä tai työajassa – usein ainoa tarvittava mukautus liittyy kuitenkin asenteisiin. Kesätyöstä neuvoteltaessa tulee keskittyä nuoren osaamiseen, ei vammaan.

Crusell-viikko ylsi yleisötavoitteiseensa

Crusell-viikko ylsi yleisötavoitteiseensa

UUSIKAUPUNKI. Lauantaina 4. elokuuta Uudessakaupungissa päättynyt, järjestyksessään 37. Crusell-viikko keräsi yleisöä noin 6500 henkeä. Suosituin yksittäinen tapahtuma vuonna 2018 oli torstain Lyhtyjen yö, joka houkutteli Vallinmäelle yli 2000 henkeä. Pääsymaksullisista konserteista eniten yleisöä veti lauantain Päätöskonsertti lähes 600:lla hengellä. 

– Olen suhteellisen tyytyväinen kävijämäärään, mutta haastetta tuleviksi vuosiksi riittää, summaa toiminnanjohtaja Petri Hatakka. Ensimmäistä vuotta Crusell-viikon toiminnanjohtajana toiminut Hatakka pitää kuitenkin tämän vuoden musiikkifestivaalia onnistuneena.

– Päivät olivat pitkiä ja yllätyksiltä ei vältytty, mutta kunnialla saatiin kaikki selvitettyä. Ja mikä tärkeintä, niin yleisö kuin esiintyjätkin viihtyivät erinomaisesti, hän toteaa. 

Myös taiteellinen johtaja Tuulia Ylönen vastasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa Crusell-viikon ohjelman suuntaviivoista. Hänkin on ottanut vastaan kehuja yleisöltä ja esiintyjiltä.

– Olen kuullut hirvittävän paljon positiivista palautetta yleisöltä, minkä kuuli myös konserteissa yleisön antamista isoista aplodeista. Taiteilijat ovat myös viihtyneet erittäin hyvin ja kiitelleet kovasti Uudenkaupungin ja Crusell-viikon vieraanvaraisuudesta, kertoo Ylönen.

Suomessa vallinnut pitkä lämpöaalto aiheutti toisaalta omat ongelmansa.

– Näin hurjat lämpötilat ovat toki olleet haastavat muusikoille, joista kukaan ei ole soittanut näin tukalan kuumissa olosuhteissa edes eteläisemmissä maissa.

Ensi vuoden ohjelmasuunnittelu on jo hyvää vauhtia käynnissä. Suuret suuntaviivat ovat selvillä, mutta yksittäisten konserttien ohjelmistoja tai esiintyjiä ei voi vielä paljastaa.

– Haaveena on ainakin pienoisoopperan tuominen Uuteenkaupunkiin, kertoo Ylönen.

Toiminnanjohtaja Hatakka puolestaan on aloittanut nuorille ja parikymppisille soveltuvien konserttien suunnittelun.

– Esimerkiksi videopelimusiikin esittäminen erilaisin orkesterikokoonpanoin on Suomessa ja maailmalla kovassa nosteessa.

Seuraavaa Crusell-viikkoa vietetään 27.7.–3.8.2019.

Luodolla tuulee -tapahtuma valloittaa Pyhämaan kirkonkylän

Luodolla tuulee -tapahtuma valloittaa Pyhämaan kirkonkylän

Suviehto Telakanrannas täydentää uutuutena Uudenkaupungin Pyhämaan kesätapahtumien tarjontaa heinäkuun lopulla.

UUSIKAUPUNKI. Pyhämaassa vietetään 7.–8. heinäkuuta perinteeksi muodostunutta Luodolla tuulee -tapahtumaa. Vuodesta 2000 alkaen talkoovoimin toteutettu tapahtuma on jo järjestyksessään yhdeksästoista.

Reilu 40 vuotta sitten Uuteenkaupunkiin liitetty Pyhämaa on Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva vanha saaristolaispitäjä, jossa yhdistysten puuhahenkilöt puhaltavat yhteen hiileen.

– Alusta alkaen Luodolla tuulee -tapahtuma on ollut luonteeltaan pienimuotoinen, vaikka ohjelmaa sen ympärille onkin aina kertynyt hyvin laajasti laidasta laitaan. Meillä ei ole siis nimekästä pääesiintyjää, vaan ohjelma on paikallisten yhdistysten ja yksityishenkilöiden, niin paikkakuntalaisten kuin mökkiläisten, järjestämää. Myyntikojuissakin edustettuna ovat pientuottajat paikallisine tuotteineen, Pyhämaan matkailuyhdistys ry:n puheenjohtaja Kari Aalto sanoo.

Tapahtumaa riittää Aallon mukaan molempina päivinä aamusta iltaan pitkin kirkonkylää niin, että aktiviteetit sijaitsevat lyhyiden kävelymatkojen päässä toisistaan.

Ohjelmaa kaikenikäisille

Luodolla tuulee -tapahtuman perinteisiin ohjelmanumeroihin kuuluu vuoden pyhämaalaisen julkistaminen.

– Matkailuyhdistys on valinnut vuoden pyhämaalaisen ensimmäisestä tapahtumasta lähtien. Huomionosoituksella kunnioitetaan henkilöä, joka on jollain tavoin ajanut Pyhämaan asioita, Aalto toteaa.

Tänä vuonna monipuolisessa ohjelmatarjonnassa on erityisen paljon puuhaa lapsille.

– Vain muutamia mainitakseni ohjelmassa on muun muassa kalantunnistusta sekä Pyhämaa Grand Prix -keppihevoskilpailu, joka on veikeää seurattavaa, jatkaa Aalto hymyillen.

Leikkimielinen paikalliskamppailu nähdään myös frisbeegolfissa, jossa kisataan Pyhämaa not-so-open -hengessä sunnuntaina iltakuudesta eteenpäin.

– Tarkoituksena on, että frisbeegolf-kilpailu käydään lähinnä Pyhämaassa vakituisesti asuvien sekä mökkiläisten välillä, Aalto selittää.

Pyhämaan matkailuyhdistyksen ylläpitämä frisbeegolfrata rakentui talkootyönä vuonna 2016 kirkonkylään koulun viereen.

– Alun perin oli tarkoitus hankkia pari koria koululle, mutta sitten rata toteutettiinkin täyteen mittaansa 18-väyläiseksi, Aalto taustoittaa.

Suviehto Telakanrannas

Kolmipäiväisestä kaksipäiväiseksi supistunutta Luodolla tuulee -tapahtumaa seuraa tänä vuonna aivan uusi tilaisuus heinäkuun lopulla.

– Ensimmäistä kertaa järjestettävä Suviehto Telakanrannas sijoittuu lauantaina 28. heinäkuuta vierasvenesatamaan, kertoo Aalto.

Nimestään huolimatta Telakanrannassa ei ole telakkaa, vaan venesatama palveluineen.

– Satunnaista matkailijaa voi paikan nimi hämätä, sillä rannassa ei enää telakkaa ole. Nimi juontaa juurensa menneisiin aikoihin, jolloin täällä vielä valmistettiin puuveneitä, lisää Aalto.

Kesäinen illanvietto Telakanrannan vierasvenesatamassa sisältää muun muassa pyhämaalaisen Recovera-bändin esiintymisen, Pyhämaan Pyryn järjestämän kilpailun, matkayhdistyksen vetämät petankki- ja naulanlyöntikisat sekä herkkuja Pyhämaan pirtistä.

Nummi ja Lehtonen luotsaavat Hotelli Lännentietä – nimenvaihdosta ei edes pohdittu

Viimeisen kahden viikon ajan on uusikaupunkilaisen Hotelli Lännentien ohjaimissa olleet uudet yrittäjät, Veijo Nummi ja Heidi Lehtonen. Luvassa on paljon uutta ja jopa paluuta juurille.

UUSIKAUPUNKI. Jos uusikaupunkilaisia legendaarisia hotelleja ja ravintoloita lähdetään listaamaan, niin Hotelli Lännentie lienee listan kärkikahinoissa. Moni tämän päivän uusikaupunkilaisperhe on saanut ensi sykäyksensä Lännentien perjantain tai lauantain iltariennoista. Sitä tuskin on kenenkään kiistäminen.

Viimeisten vuosien aikana toiminta on kuitenkin pikkuhiljaa hiljentynyt, varsinkin viikonloppuisin. Tarjolla on ollut hotellipalveluiden lisäksi vain arkisin lounasravintolatoimintaa. Nyt on luvassa muutosta. Mikäli uusien yrittäjien, Veijo Nummen ja Heidi Lehtosen puheisiin on luottaminen, kaupungin keskustan ulkopuolle nousee taas tapahtumakeskus.

– Itselläni ei ole aiempaa hotelli- ja ravintola-alan kokemusta, mutta kun Lännentien toiminnasta työntekijänä monta vuotta vastannut Heidi lähti aisapariksi, niin tässä sitä ollaan, myhäilee Nummi Lännentien kattoterassilla.

Lehtonen on työskennellyt Lännentiessä neljä vuotta ja toiminallinen vastuu on tällä hetkellä pitkälti hänellä.

Nummi on puolestaan ollut työuransa aikana varsinainen joka paikan höylä.

– Olen ajanut rekkaa, työskennellyt autotehtaalla ja sitten opiskelin prosessitekniikkaa ja olin tuotannosta vastaavana vihannesalan yrityksessä.

Pari viikkoa sitten Nummi ja Lehtonen ostivat koko Lännentien liiketoiminnan ja laitteet. Kiinteistö jäi vielä edelliselle omistajalle, Janune Oy:lle.

– Meillä on kuitenkin optio kiinteistön ostoon, Nummi sanoo.

Uusille yrittäjille Lännentie nimenä oli itsestäänselvyys.

– Tämä on aina ollut Lännentie, eikä toista nimeä ole edes harkittu.

Tulevana kesänä on suunnitelmissa järjestää muun muassa hotellin lentopallokentällä rantalentis-turnaus ja sisäpihalla jokkisautovarikko.

Yökerhoa ja a´la cartea

Kuluneet päivät uusilla omistajilla ovat kuluneet Lännentien nykyistä arkea pyörittäen ja uuden suunnittelussa. Kello on molempien mukaan joutanut roskiin. Intoa ja ideoita riittää.

– Bändi-iltoja on tulossa ja yläkerran yökerho on remontoitu. Siellä on uudet äänentoiso- ja valolaitteistot. Sanoisin jopa kaupungin parhaat, kehaisee Nummi.

Mahdollisuudet isompienkin tapahtumien järjestämiseen tiloissa on, sillä anniskelupaikkoja Lännentiessä on kaiken kaikkiaan yli 1 300 kappaletta.

Vaikka Lännentie tuleekin kokemaan toiminnallisia muutoksia ja lisäyksiä, niin arkilounaat ovat ja pysyvät edelleen mukana. A´la carte -lista tulee illastajien iloksi ja tästä syystä ravintolan puolelle on palkattu lisää yksi kokki ja tarjoilija. Hotelli Lännentie työllistää nyt seitsemän henkilöä.

Nummi tulee hääräämään hotelli–ravintolassa kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissakin tehtävissä. Yksi poikkeus tähän sääntöön on. Ja siitä pitää huolen Lehtonen.

– Keittiön puolelle Nummella ei ole mitään asiaa.

Yhden keittiömyönnytyksen mies on kuitenkin saanut läpi. Listalla on tarjolla Nummen suosikkipizza. Se on nimetty Nummen mukaan Vexin Erikoiseksi.

– Täytteenä on kinkku aurajuusto, kana ja ananas, Nummi listaa.

Uusi hotelli palvelee idyllisellä alueella aittarannassa

Hotelli Aittaranta saatiin auki nopealla aikataululla, mutta vieraiden ei tarvitse kiirehtiä mihinkään. 16 huoneesta neljä soveltuu pidempiaikaisempaankin majoittumiseen. Vastaanotossa Cafe Aitan puolella hymyilee tutut kasvot.

UUSIKAUPUNKI. Aivan Uudenkaupungin ydinkeskustan liepeille, Kaupunginlahden rantaan, sen sillan pieleen, on juuri valmistunut uusi, ulkoasultaan historiallisia suolamakasiineja kunnioittava Hotelli Aittaranta. Viereinen Cafe Aitta puolestaan toimii sekä hotellin vastaanottona, sekä tarjoaa aamiaisen hotellivieraille ja muille asiakkaille.

– Hotellissa on kahdessa kerroksessa kaikkiaan 16 huonetta ja aittarakennuksen yläkerrassa lisäksi vielä kaksi, kertoo Kari Dahlberg, joka omistaa hotellin yhtiönsä kautta yhdessä Hannu Hotasen kanssa.

– Yksi huoneistamme on rakennettu liikuntarajoitteisille ja kahdessa on myös sauna. Neljä huoneista on varustettu myös pesukoneella, joten pidempiaikainenkin majoittuminen on mahdollista, listaa Dahlberg huoneiden varustelua. Pinta-alaltaan hillityn tyylikkäästi sisustetut huoneet ovat 23–33 m2.

Nopealla aikataululla

Hotellihuoneet ovat hillittyjä sisustukseltaan.

Hotelli Aittarannan synnyn alkusysäys oli Dahlbergin mukaan osaltaan sattumaa.

– HotGroup omisti Cafe Aitan tilat ja Hotanen teetti sisäremontin kauttani. Pyysi tapetoinnin tehtävän kuin tekisin omaani. Kun sitten aittaa tarjottiin ostettavaksi, sanoin Hotaselle, että mikäli hän lähtee mukaan viereisen kahden tontin rakentamiseksi hotelliksi, niin sitten kaupat tehdään.

Tähän tarjoukseen Hotanen tarttui ja koko viime talvi miesten prioriteetti oli Hotelli Aittarannan rakentamisessa.

– Nyt alkaa pikkuhiljaa olla valmista, mutta kun jotain uupuu, niin kaikkea saa hankkia sitten kerralla kuusitoista kappaletta. Viimeksi olen tuonut tänne kuusitoista roskista, kun huoneissa ei sellaisia vielä ollut, Dahlberg naurahtaa.

– Vielä uupuu katolta lumiesteet, mutta niitä ei toivottavasti lähiviikkoina tarvita.

Hotellin suunnittelutyön on tehnyt arkkitehtitoimisto Ossi Sarkoranta.

Tuttuja kasvoja Aitassa

Taina Aalto (vas.) ja Tanja Nyberg antavat kasvot sekä omalle Cafe Aitalle, että viereiselle Hotelli Aittarannalle, jonka vastaanotto on heidän harteillaan.

Dahlberg ja Hotanen ostavat Hotelli Aittarannalle vastaanotto- sekä aamiaispalvelut Cafe Aitasta, jonka tuore yrittäjäkaksikko Tanja Nyberg sekä Taina Aalto ovat kouliintuneita tekijöitä ravintola-alalla. Yhdessä ja erikseen. Kumpikin on työskennellyt uusikaupunkilaisissa ravintoloissa vuosikaudet, joten paikallisille Aitassa vastassa ovat tutut kasvot. Aalto ja Nyberg ovat tehneet saman työnantajan palveluksessa yhdessä aiemmin töitä kymmenen vuotta, joten kumpikin tuntee toisensa entuudestaan hyvin.

– Viimeiset ajat on menty aika pienillä yöunilla, myöntää Nyberg yrityksen starttivaiheesta.

– Kun tätä yrittäjämahdollisuutta tarjottiin, niin välttämättä en olisi yksin lähtenyt, mutta Tainan mukaantulo teki sitten ratkaisusta oikeastaan aika helpon, ja vastuu on puolet pienempi.

Hotellin vastaanotto ja aamiaistarjoilu antaa lounaskahvilan toiminnalle naisten mukaan hyvän lisän.

– Aamiainen on tarjolla kaikille asiakkaille kuin myös lounaskin. Meillä on myös aina salaattivaihtoehto tarjolla, Nyberg muistuttaa.

– Lisäksi kahvilassa on tarjolla muun muassa legendaarisella Lailan Leivän reseptillä leivotut bertzat, eli berliininmunkit. Valkoisella pomadalla.

Siis ne, joita jo kahdeksankymmentäluvulla uusikaupunkilaiset koululaiset ja Sepänkadun muinaisessa Bingossa istuneet ostivat kuin nallekarkkeja.

Kuntapäättäjän kulma: Kohtaamisia rekryrekassa

KOLUMNI. Osallistuin toukokuussa autotehtaan ja alueemme rekrytointikiertueeseen Vantaalla. Puin päälleni kaupungin hupparin ja aloin houkutella ohikulkevia ihmisiä rekryrekkaan sisälle.

Ehdin jutella yli sadan vantaalaisen kanssa. Osa asteli määrätietoisesti rekkaan sisälle sydämessään toivon kipinä uudesta työstä ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Tapasin nuoren pariskunnan, joka lähti rekryrekasta kotiin laatimaan asuntonsa myynti-ilmoitusta. Autotehtaalle tuloa ja muuttoa länsirannikolle oli mietitty pitkään, rekassa käynnin jälkeen päätös oli sinetöity.

Osalla ohikulkijoista ei ollut aavistustakaan, miksi olimme Vantaalla. Minun tehtäväni oli houkutella rekkaan sisälle kaikki työhaluiset ja -kykyiset yksilöt. Sisäänheitto sujui niin hyvin, että minullekin tultiin tekemään työtarjous – yökerhon sisäänheittäjän paikkaa tarjottiin, lupasin harkita.

Vakka-Suomesta lähteneet vantaalaiset tulivat uteliaisuuttaan paikalle. Kukaan heistä ei varsinaisesti etsinyt töitä, mutta heidän kanssaan keskusteltiin kotiseudulle palaamisesta. Joku jäi miettimään, kun kuuli, että alueellamme on monenlaisia töitä tarjolla. Loput tapaamani henkilöt olivat eläkeläisiä ja vannoutuneita vantaalaisia, joille muutto länteen ei ollut edes harkinnassa. Heille markkinoin aluettamme matkailukohteena. Osa heistä lupasi tulla kesällä päivittämään aikaisempia kokemuksiaan.

Työssäni kohtaan uusia ihmisiä jatkuvasti ja messutapaamiset ovat tuttuakin tutumpaa. Silti kokemus kotikaupungin markkinoinnista oli erilainen. Esitetyt kysymykset olivat kiinnostavia. Keskusteltiin asuntotilanteesta ja päiväkotipaikoista, lähes kaikille oli yllätys, että työtä on tarjolla muuallakin kuin autotehtaalla, kyseltiin niin karavaanarialueesta kuin venepaikoista.

Harmittavaa oli se, ettei työnhakuilmoitusta voinut täyttää rekassa, tätä moni kommentoi pettyneenä. Ymmärrän, että se vie paljon aikaa, mutta kaikki henkilökohtaisesti saatu apu on tärkeää, kun ihminen on astumassa uutta elämää kohti. Hakijoista puolet oli maahanmuuttajia. Joidenkin kanssa keskustelimme englanniksi, suomea puhuttiin se, mitä osattiin.

Jokainen meistä on vastuussa siitä, miten positiivinen rakennemuutos alueellamme onnistuu. Kohtaamme päivittäin uusia asukkaita, joilla ei ole yhtään tuttua kaupungissamme.  Minäkin tapasin virastotalolla viikko sitten kaupunkiin muuttaneen iranilaisnaisen, joka etsi maistraattia. Hän olisi halunnut tehdä muuttoilmoituksen, kun oli muutama päivä aikaisemmin muuttanut Jyväskylästä Ukiin. Sovimme uuden tapaamisen iltapäiväksi ja lupasin auttaa. Tapasimme Pakkahuoneella ja nainen kehui, että kaupungissamme asuu vain ystävällisiä ihmisiä, vastaanotto on ollut kuulemma todella hyvä. Hän kertoi myös, ettei hän tunne kaupungista ketään, joten kutsuin hänet kylään juhannuspäivänä. Tästä se alkoi – kulttuurien kohtaaminen ja vaihtaminen – minä opin jo ensimmäisen tapaamisen aikana valtavasti iranilaisesta kulttuurista ja siitä, miltä kaupunkimme näyttää kuusi vuotta Suomessa asuneen iranilaisnaisen silmin. Itse sain puolestani kertoa kaupungistamme ja sen historiasta uudelle uusikaupunkilaiselle. Virkistävä ja hieno kohtaaminen, jolle on tulossa jatkoa – suosittelen kaikille tutustumista uusiin asukkaisiimme!

Uudenkaupungin kirjaston pihalla nähdään tänään nukketeatteria

UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin kirjaston pihalla esitetään tänään maanantaina 30. heinäkuuta kello 16 nukketeatteria: Alastalon salissa, Eevastiina ja lokinpoika.

Kyseessä on Suomen yksi kuuluisimmista, arvostetuimmista ja kenties vaikeimmin luettavista kirjallisista teoksista, joka sai nukketeatterillisen ensi-iltansa kesällä 2013 Kustavin kirjallisuusviikolla. Esitys on siitä lähtien kiertänyt kulttuuritapahtumia ja kesärientoja ympäri Suomea, ja on lähtenyt jälleen tänä kesänä kiertueelle.

Alastalon salissa, Eevastiina ja lokinpoika on Elina Lajusen dramatisoima ja ohjaama tiivis ja rytmikäs nukketeatteritulkinta Volter Kilven kuuluisasta romaanista. Esiintyjinä ovat nukketaiturit Merja Pöyhönen ja Timo Väntsi, muusikkona toimii harmonikallaan Olli Kari.

Esitys kertoo olennaiset käänteet romaanista kaikenikäisille katsojille. Esitys hauskuuttaa perheen pienimpiä mutta tarjoaa herkkuja myös Volter Kilven rikkaan kielen ystäville. Esitys on helsinkiläisen Nukkehallituksen, turkulaisen Tehdas Teatterin ja Seurasaaren Ulkomuseon yhteistuotanto. 

Uudenkaupungin kirjaston noin tunnin mittaiseen esitykseen on vapaa pääsy. Sateen sattuessa esitys pidetään kirjaston sisätiloissa.  

Vielä on Crusell-viikkoa jäljellä…

UUSIKAUPUNKI. Crusell-viikon torstaina ja perjantaina on luvassa monia keskenään erilaisia konsertteja Uudessakaupungissa. Torstaina kuullaan klassismin ja varhaisromantiikan musiikkia Vanhassa kirkossa ja suomalaista tangoa Lyhtyjen yössä. Perjantaina alkaa mestarikurssien opiskelijoiden konsertit. Perjantai-illan Surprise-konsertissa kuullaan puolestaan mm. argentiinalaista tangoa, kantaesitys sekä viime vuoden kansainvälisen Crusell-huilukilpailun voittajaa Niamh McKennaa. 

Torstain Ei Kalanti vaan galantti -konsertti päättää Vanhan kirkon konserttisarjan. Konsertin avaa B.H. Crusellin varhaisromanttinen klarinettikvartetto D-duuri nro 3, minkä jälkeen esitetään italialaisen Luigi Boccherinin huilukvintetto g-molli op. 19 nro 2. Väliajan jälkeen kuullaan W.A. Mozartin c-molli-serenadi oboelle ja jousikvartetille. Kahdesta molliteoksesta huolimatta konsertti on raikas ja energinen tuulahdus kuumaan kesäiltaan. Konsertti alkaa klo 18.00. 

Lyhtyjen yö on Crusell-perinne ja festivaalin puolivälin kohokohta, joka on uusikaupunkilaisten ja konserttivieraiden suosiossa. Yhteisöllinen ja rento ilmaiskonsertti kerää ihmiset viettämään iltaa piknikin ja musiikin merkeissä Vallinmäelle Vanhan kirkon kupeeseen. Torstai-iltana 2.8. järjestettävässä Lyhtyjen yössä esiintyy tangokuningas Kyösti Mäkimattila yhdessä Riku Niemi Orchestran tangotentetin kanssa. Esiintymässä on lisäksi juuri ensimmäisen yhteislevynsä julkaissut Kari Antila & Karri Luhtala Organ Brothers, joka tuo jazzsävyjä tangon lomaan. Kokoonpanoon kuuluu kitaristi-Antilan ja hammond-Luhtalan lisäksi Tuomas Timonen rummuissa. Crusell-naiset ovat Vallinmäellä myymässä lämpimiä vohveleita. Tapahtuma alkaa klo 21.00.

Perjantaipäivällä alkaa puupuhaltimien mestarikursseilla ahkeroineiden oppilaiden omat konsertit. Nuoret taitajat -konsertteja järjestetään yhteensä neljä, joista perjantaina kuullaan kaksi. Ensimmäisessä klo 14.00 alkavassa konsertissa kuullaan Yehuda Giladin klarinettikurssin oppilaita. Toinen klo 17.00 alkava konsertti on kaikkien kurssien oppilaille avoin, joten siellä esiintyy muusikoita usean eri instrumentin mestarikursseilta. Konsertit järjestetään seurakuntakeskuksen tiloissa ja niihin on vapaa pääsy.

Perjantain pääkonsertti on Surprise, jossa nimensä mukaisesti kuullaan yllätyksellinen ohjelma, johon kuuluu mm. argentiinalaista tangoa. Konsertissa esitetään myös Yuval Gotlibovichin uuden teoksen kantaesitys. Teos on sävelletty puhallinkvintetille ja kertojalle, ja se pohjautuu Ernest Hemingwayn vuonna 1927 ilmestyneeseen novelliin Vuoret kuin valkoiset norsut. Teoksen kantaesittää Kvintetti 60°, johon kuuluu kansainvälisen Crusell-huilukilpailun voittaja Niamh McKenna. Surprise-konsertti järjestetään Uudenkaupungin vanhassa panimossa toimivassa tilausravintola Prykissä. Konsertti alkaa klo 19.00.

Näiden konserttien lisäksi Crusell-viikon mestarikurssien nuoret muusikot esiintyvät Päivän puhalluksissa klo 12.00 Uudenkaupungin torilla. Torstaina kuullaan Yehuda Giladin klarinetin mestarikurssin oppilaita ja perjantaina Christina Fassbenderin huiluoppilaiden musisointia. Suositut Päivän puhallukset ovat yleisölle pääsymaksuttomia konsertteja.

Theme: Overlay by Kaira