Category: Laitila

Lukijalta: Kirjailija Hilda Huntuvuoren kuolemasta 50 vuotta

Lukijalta: Kirjailija Hilda Huntuvuoren kuolemasta 50 vuotta

Suomen apostoli, Lallin pojat, Piispa Tuomas, Suuri unelma, Harmaa vaeltaja, Olavi Tavastin tarina; siinä muutamia kirjailija ja opetusneuvos Hilda Huntuvuoren historiallisia romaaneja vuosilta 1923–1949.

Tänä vuonna kirjailijan kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Hilda Huntuvuori siirtyi ajasta iäisyyteen kesällä 1968. Tällä vuosituhannella kirjailija on tavallaan syntynyt uudelleen useita kertoja. Nyt on sopiva ajankohta tarkastella, miten näin on voinut tapahtua eri paikkakunnilla, jotka ovat syystä tai toisesta läheisiä Hilda Huntuvuorelle.

Elämäntyö opettajana ja kasvattajana vei juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa olivat pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän Hilda – elämän yty ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.

Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku -teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi myöhemmin Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.

Keskiaikaiset markkinat Turussa ovat huomattavasti lisänneet kiinnostusta myös keskiajan historialliseen tutkimukseen ja kuvaukseen. Vuonna 2011 järjestetyssä seminaarissa syntyi ajatus toimittaa kirja Turun ja Turun seudun keskiaikaan liittyvistä tutkielmista. Julkaisu ilmestyi jo seuraavana vuonna Turun Historiallisen Yhdistyksen referee-sarjassa nimellä Turun tuomiokirkon suojissa. Jälleen Hilda huntuvuori tavallaan syntyi uudelleen. Reima Välimäen artikkelissa ”Uusi Turku tupineen” pohditaan ansiokkaasti Hilda Huntuvuoren kirjailija–näkemysten faktaa ja fiktiota historiallisten romaanien Turun ja Turun seudun keskiajan kuvauksissa.

Samana vuonna 2012 Hilda Huntuvuoren syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kirjailijan jäämistöstä löytynyt käsikirjoitus Nuori Maunu Tavast voitiin toimittaa julkisuuteen ajankohtana, jolloin oli kulunut 600 vuotta Maunu II Tavastin piispuuden alkamisesta vuonna 1412. Piispana häntä pidetään merkittävimpänä keskiaikaisista kirkonmiehistämme. Maunu Tavast muistetaan myös Naantalin birgittalaisluostarin perustajana. Nuori Maunu Tavast kuvaa aikaa 1300-luvulla: synnyinkoti Mynämäen Alasjoen rälssitila, sukulaisverkosto Turun seudulla, opiskeluaikaa Prahassa, Roomassa, Pariisissa.

Seuraavina vuosina Hilda Huntuvuori alkoi elää näytelmissä. Hyvinkään Beta-teatterin ”sielu” dramaturgi Jouni Laine dramatisoi Huntuvuoren historiallisista romaaneista neljä näytelmää. Vuosina 2014–2017 esitettiin Hyvinkäällä kesäteatterissa muun muassa näytelmät Lallin pojat, Turun tulkki ja Suomen piispa Henrik. Joka kesänä katsomossa oli runsaasti keskiajan historiasta kiinnostuneita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Monet seniorit muistavat Hilda Huntuvuoren myös kansakoulun lukukirjoista, joita hän toimitti yhdessä E.A. Saarimaan kanssa.

Hilda Huntuvuoren esittämän mielipiteen mukaan ”historialliset romaanit eivät vanhene koskaan”. Tämän mielipiteen voi testata esimerkiksi lukemalla vielä saatavilla olevan Nuori Maunu Tavast -romaanin keskiajan merkittävimmän piispamme nuoruudesta. Kirjan voi vielä löytää Turun Kansallisesta kirjakaupasta, Naantalin museosta ja Laitilan kirjakaupasta.

Sirpa Schüler, Naantali

Hilda Huntuvuoren sisaren tyttärentytär

Seurakuntakolumni: KUKKOKIEKUU!

KOLUMNI. Laitila tunnetaan Munamarkkinoista ja Jazzkukosta. Olen kiitollinen siitä, että Laitilan seurakunta on mukana niin Munamarkkinoilla kuin Jazzkukossakin. Tavoitteenamme on palvella ihmisiä siellä, missä he ovat. Seurakunnan syksyn ”uusi kiekaisu” on työpaikka- ja yritystyön aloittaminen. Tarjoamme yrityksille virkistyspäiviä, hiljaisuuden retriittejä, joulun- ja pääsiäisen ajan tapahtumia sekä aamuehtoollisen. Aamuehtoollinen järjestetään paitsi Laitilan kirkossa yhtenä arkiaamuna viikossa, myös tarpeen mukaan tilauksesta työpaikoillakin.

Reilu viikko sitten Munamarkkinoiden yhteydessä valittiin Vuoden Kukko. Valituksi tuli ansaitusti monipuolinen yrittäjä, kädentaitaja, rallimies ja SM-suutelija, Petri Rekola. Rekola tunnetaan erityisesti Kukko-viirien tekijänä. Onnittelen häntä lämpimästi! Myös Laitilan seurakuntaa ja sen toimintaa haluttiin rohkaista. Sain yllättävän paljon ääniä Vuoden Kukko -äänestyksessä. Kiitän seurakuntamme toiminnalle annetusta hienosta palautteesta.

Jazzkukko-festivaali lähestyy. Heinäkuun lopussa Laitilan keskustassa kaikuu monipuolinen ja laadukas musiikki. Jazzkukko päättyy torilla pidettävään Blues Brothers -messuun sunnuntaina 29. heinäkuuta klo 15. Tuolloin päästään kokemaan Blues Brothers -elokuvan hulppea meininki aidon evankeliumin sykkeellä. Kärkiluokan muusikot – neljä puhaltajaa ja yhteensä yhdeksän soittajaa – tarjoilevat nähtävää, kuultavaa ja sydämiä koskettavaa ilosanomaa. Nähdään Laitilan torilla heinäkuun 29. päivä. Tuolloin useampi ”rokkikukko” kiekuu uskoa, toivoa ja rakkautta.

Raamatussa kukko on uuden alun vertauskuva. Pietari kielsi Mestarinsa kolmesti. Kukon kiekuessa hän heräsi hengellisesti ja tajusi virheensä. Kukon kiekuminen merkitsi uutta alkua ja uuden aamun koittoa. Kaikille meille, joilla arki ei ole täydellistä, kukon kieunta muistuttaa uuden alun mahdollisuudesta. Elämämme Mestari on lähellä. Hän katsoo lempeästi, mutta murtavasti uskonsa kieltänyttä. Vapahtaja kutsuu uudelleen seuraansa. Hänen joukkueessaan olemme turvassa elämän myrskyjenkin kohdatessa.

Lukijalta: Lehtoniemen perinteisessä juhannusjuhlassa siunattiin kesä

LAITILA. Seurakunnan perinteistä Lehtoniemen juhannusjuhlaa vietettiin sateisessa säässä Särkijärven rannalla. Ennen ruokailua ja juhlaa oli mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen. Ruokavirren säesti kanttori Jouni Maunula, jonka jälkeen saimme nauttia herkullisesta juhannusmenusta. Emäntänä keittiössä hääri Raija Vähätalo ja apuna hänellä oli Juulia Kuusisto ja Eemil Siivonen.

Ohjelma aloitettiin lipunnostolla ja lipun noustessa ilmoille kajahti Siniristilippumme soimaan 80 juhlijan yhteislauluna. Juhannusjuhlan juonsi diakoniatyöntekijä Liinu-Stina Kunnaala-Voicu. Kesäisessä illassa soi kauniisti kanttorin esitykset sekä yhteislaulut Suvilinnun lauluvihkosta. Kunnaala-Voicu juhannuspuheessaan puhui Jumalan huolenpidosta ja lopuksi hän johdatti meidät meditaatiohartauteen, jossa saimme jättää huolemme ja kiitoksemme Jumalalle.

Illan aikana oli leikkimielisiä kilpailuja, joihin kaikki saivat osallistua. Laitilan kylätietämys laitettiin testiin ja hyvin ryhmät löysivät oikeat vastaukset. Tietokilpailussa piti arvata vastauksia hiukan erilaisiin kysymyksiin. Vaikein kysymys taisi olla: ”Neljä antaa, neljä kantaa. Kaksi näkee, kaksi kuulee ja yksi perässä sojottaa. Mikä se on?” Vastauksen tiennyt Kari Parsama luovutti palkinnoksi saamansa kahvivuoron anopilleen. Ilta päättyi kesäsiunaukseen, jonka jälkeen nautittiin vielä raparperipiirakkakahvit.

Laitilan SM-kisat ylittivät odotukset

Viime viikolla Laitilan yleisurheilukentällä oli vilskettä ja vilinää. Voittoja nähtiin sekä kentällä että järjestelyissä.

LAITILA. Kun perjantai 3. elokuuta koitti ja nuoret yleisurheiluhuiput valuivat hiljalleen kisa-alueelle, tilanne oli alusta asti hyppysissä. 42 vuoden tauon jälkeen radalla taisteltiin SM-mitaleista ja näytti siltä kuin kisaorganisaatio olisi tehnyt tätä useamminkin. Ei siis ihme, että järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Ilkka Simola hykerteli tyytyväisyyttään viimeisen lajin, 19-vuotiaiden tyttöjen kolmiloikan päätyttyä.

– Palautetta on tullut ja se on ollut pelkkää positiivista. En odottanut kaiken menevän näin hienosti, Simola iloitsi.

Laitilan kentän parannustyöt osoittautuivat olennaisiksi ja esimerkiksi takasuoran pidennystä hyödynnettiin heti ensimmäisenä kisapäivänä. Järjestelyjen sujuvuus heittikin nopeasti kysymyksen tulevaisuudesta. Mitä kisoja seuraavaksi?

– Tähtikisat voisivat tulla kyseeseen, sillä niissä ei tarvita kahdeksaa rataa. Sen sijaan aiemmin mainitut SM-viestit taitavat olla liian haasteellinen projekti tälle kentälle, Simola arvioi.

Elina Kinnuselle ja Krista Uusi-Kinnalalle kultaa

Järjestävät seurat eli Laitilan Jyske ja Uudenkaupungin Kenttäkarhut saivat myös urheilullisen täyttymyksen näissä kisoissa jo avauspäivänä.

Kenttäkarhujen kiintotähti Elina Kinnunen on osoittanut olevansa tiukassa paikassa parhaimmillaan, eikä kotikisa tehnyt poikkeusta. 19-vuotiaiden keihäänheitossa Kinnunen lähti kisaan tilastokakkosena, mutta nappasi silti mestaruuden selkeällä kahden metrin erolla, voittotuloksen ollessa 51,70.

– En ottanut paineita, vaikka oli kotikisat. Hienoa päästä uusimaan mestaruus, kun oli tuttuja katsomossa, Kinnunen jutusteli.

Jyskeen Krista Uusi-Kinnala asteli heittorinkiin muutamaa tuntia myöhemmin ja tuloskunto oli hänelläkin kohdallaan. Uusi-Kinnala oli kotikentällään ylivoimainen ja pokkasi SM-kultaa tuloksella 52,83.

Edellisistä kisoista 42 vuotta

SM-kisoja pidettiin Laitilan kentällä viimeksi vuonna 1976. Lauantain kutsuvieraiden joukossa oli silloisten kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Lippo Juvala, joka intoutui muistelemaan 42 vuoden takaisia tapahtumia.

– Päätimme silloin, että järjestämme hienoimmat nuorten SM-kisat, mitä siihen mennessä oli järjestetty. Hieman suuruudenhulluja oltiin siihen aikaan, mutta kyllä me siinä tavoitteessa taidettiin onnistua, Juvala muisteli.

23 uutta kenttäennätystä

Laitilan kentällä kisailtiin nk. Markkinakisoissa pitkään ja 1970-luvulla nähtiin todella kovia tuloksia monessa lajissa. Muutamat kenttäennätykset saivatkin olla rauhassa, mutta syrjäytetyksi joutui peräti 23 ennätystä: 9 miesten ja 14 naisten puolella.

Näyttävin ennätys nähtiin viimeisenä kisapäivänä. 20-vuotias juoksijalahjakkuus Alisa Vainio starttasi 5000 metrille sellaista kyytiä, että ensimmäisen kierroksen jälkeen eroa muihin oli jo melkein yhden suoran verran. Vainio sai hienosti yleisön huomion kenttäkuuluttajan avustuksella ja painoi sisukkaasti lennokkaalla askeleella hurjaan aikaan 15.51, 94.

Vainion aika alitti Suomen kauden kärkiajan peräti seitsemällä sekunnilla ja oli myös kaikkien aikojen toiseksi nopein aika 20-vuotiaissa. Lappeenrantalaislahjakkuus ei tuntunut olevan edes hengästynyt kisan jälkeen.

– Ihmeen hyvin meni, kun juoksu tuntui hankalalta alkuviikosta. Oli mukava juosta tuollaisessa ilmapiirissä, Vainio kiitteli.

Kiukkuisia ei kentällä olleet muut kuin ampiaiset. Ilmeisesti helteestä seonneet otukset piinasivat katsojia, toimitsijoita ja myös urheilijoita. Taitava toimitsija kirvoitti yhden kiusankappaleen 100 metrin ja 200 metrin voittajan Aino Pulkkisen hiuksista. Oman osumansa sai koko Suomen ykkönen seipäässä eli Urho Kujanpää. 525 ylittänyt Kujanpää tuli kilpailun jälkeen haastatteluun huuli turvoksissa. Ampiaisyllätys kun sattui muhimaan miehen juomapullossa.

Laitilassa vastustetaan Pihlajalinnan ja kaupungin yhteisyhtiötä

Laitilan kaupungin ja yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Pihlajalinnan yhteisyhtiön valmistelu sai kuntalaiset liikkeelle. Yhteisyhtiön vastustajia pikavauhtia kerätty adressi sai yli 5 000. Sopimusneuvotteluista järjestetään infotilaisuus elokuun lopussa.

LAITILA. Jo vuoden 2017 keväästä lähtien laitilalaisia puhuttanut kaupungin kaikkien vanhuspalveluiden yhtiöittäminen yhdessä Suomen johtavan yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Pihlajalinnan kanssa sai Laitilan SuPerin laatimaan adressin vanhuspalveluiden yhtiöittämissuunnitelmia vastaan.

Vajaan kuukauden aikana adressi sai peräti 5 008 allekirjoitusta ja se luovutettiin vastaanottajille, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtolalle (SDP) sekä kaupunginjohtaja Johanna Luukkoselle viime viikolla.

– Tässä vaiheessa en pysty ottamaan kantaa adressin sisältöön, sillä en ole vielä siihen tutustunut, mutta vien tämän seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen tiedoksi, totesi kaupunginjohtaja Luukkonen.

– Emme usko, että tämä adressi menee vain tiedoksi ja mappi ööhön. Allekirjoittajien määräkin jo kertoo asian olevan laitilalaisille tärkeän, sanoi puolestaan Lehtola.

SuPerin ammattiosasto 610:n puheenjohtaja Oili Tamminen sekä luovutustilaisuudessa mukana ollut Teija Kivistö painottivat, ettei kyse ole paikallisten hoitajien työntekijöiden eduista, vaan adressin viesti on hyvin yksiselitteinen:

– Vastustamme laitilalaisten iäkkäiden ihmisten palveluiden yksityistämistä. Kyse ei ole pelkästään Kaukolankodin myynnistä, naiset painottivat.

Valmistelu jatkuu

Iäkkäiden palveluiden järjestäminen Laitilassa on osa kunnan sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumista. Laitilan kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle toukokuun kokouksessaan 6–3-äänestystuloksen jälkeen yhtiöittämisvalmistelujen jatkamista Pihlajalinnan kanssa. Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kesäkuun kokouksessa ja valmistelun jatkaminen sai niukimman mahdollisen enemmistön taakseen.

– Jo tämä kantojen tasaisuus velvoittaa siihen, että valmistelussa tulee olla erityisen huolellinen ja tarkka, Luukkonen toteaa.

Laitilalaisten ikäihmisten palveluiden sopimusneuvotteluja jatketaan Pihlajalinnan kanssa pohjaesityksellä, jossa perustetaan yhteisyhtiö. Laitilan kaupungin omistusosuus olisi vähintään 19 prosenttia ja Pihlajalinnan enintään 81 prosenttia. Lisäksi Pihlajalinna tai yhdessä sovittava muu taho ostaa Kaukolankodin koko omistuksen. Henkilöstö siirtyisi yhteisyhtiöön niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Kaukolankodin toiminta tulisi sijoittumaan uuteen, noin 40–45-paikkaiseen yksikköön ja yhtiö sitoutuisi tuottamaan uudessa hoivakodissa tarvittavat hoivapalvelut palvelusetelin mukaisesti. Ruokahuollosta neuvoteltaisiin erikseen kaupungin tarpeiden mukaan.

Yhteisyhtiö vuokraisi myös Koivukodon tilat tuottaakseen asumispalveluja palvelusetelillä. Myös Koivukodon työntekijät siirtyisivät yhteisyhtiön palvelukseen entisin työehdoin. Laitilan kotihoito siirtyisi myös kokonaisuudessaan yhtiölle.

Valmistelun ja yhteisyhtiön sopimusneuvotteluiden tarkoitus on, että iäkkäiden palvelut aloittaisivat toimintansa yhteisyrityksessä tammikuussa 2019.

Kuntalaisia kuullaan

Adressin luovutustilaisuudessa kritisoitiin moniäänisesti, miten valinnanvapaus enää toimisi, kun kaupungissa on vain yksi palveluntarjoaja, mikäli yhtiö Pihlajalinnan kanssa perustetaan. Enää ei olisi kunnallista vaihtoehtoa vanhuspalveluiden osalta. Tarjolla olisi vain yksityisen sektorin palveluita.

Laitilan kaupunginhallitus kokoontuu seuraavan kerran 20. elokuuta ja kuntalaisille järjestetään infotilaisuus sopimusneuvotteluista valtuustosalissa keskiviikkona 29. elokuuta.

Theme: Overlay by Kaira