Category: Gustavian

Seurakuntakolumni: Sade, loma ja muut suomen kielen kauneimmat sanat

KOLUMNI. Oletko koskaan miettinyt, mikä on suomen kielen kaunein sana? Näitä äänestyksiä näkee silloin tällöin netissä ja lehdissä. “Äiti” on yleensä vahvoilla näissä kisoissa oli kieli mikä vain. Yhdeksi kauneimmista sanoista mainitaan myös rakas tai rakkaus.

Mikä on kaunista, mikä rumaa? Kauniiksi mainitaan sellaiset sanat kuin lilja, helmi, pilvi, vadelma, tuuli ja laululintu. Monet toteavat, että kauniissa sanoissa yhdistyvät kauniiksi koetut äänteet ja kaunis merkitys. Menneinä vuosina sanojen kauneuskilpailuissa ovat menestyneet herkästi soljuvat sanat aalto, hiljaisuus, kuulas, taival ja harmonia. Rumiksi sanoiksi mainitaan usein merkitykseltäänkin epämiellyttävät asiat.

Sanojen kauneus riippuu paljolti tilanteesta. Tänä kesänä, jos kauneinta sanaa kysyttäisiin maanviljelijöiltä tai vaikka vain kotipuutarhureilta, kärkeen nousisi varmasti sana sade. Kuivan alkukesän jälkeen siemenet ja istutukset kaipaavat vettä enemmän kuin mitään muuta.

Kauniita sanoja on kielessämme paljon. Yksi kauneimmista sanoista omasta mielestäni on sana sovinto. Siinä on jotain aitoa, pyyteetöntä ja rohkeaa. Ihmissuhteissa sovinnon tekeminen on toisinaan vaikeaa. Vuosien varrella sanotut väärät sanat ja teot voivat olla kuin iso kivikasa välillämme. Saarnaaja (Saarn. 3:5) puhuu kirjassaan kivien keräämisen ajasta: “Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet.” Ihmissuhteissa näitä kivien keruuhetkiä tarvitaan useammin kuin uskomme. Pieniltä näyttävät yhteentörmäykset voivat huomaamattamme kasautua isoksi kiviröykkiöiksi meidän ja toisten ihmisten, äidin, isän, sisaren, puolison, lapsen tai ystävän, väliin. Silloin on hyvä puhua asiat halki ja kerätä kivet, usein yksi kerrallaan. Sovinto vaatii osapuolilta taisteluvarusteiden riisumista ja aitoa halua kuunnella ja ymmärtää.

Tällä viikolla suomen kielen kaunein sana on loma. Lähestymme keskikesän juhlaa, mikä monella tarkoittaa alkavaa kesälomaa tai vähintäänkin ylimääräisiä vapaapäiviä. Tänään toivotankin sinulle rakas lukija kaikkea kaunista keskikesän juhlaan: laululintujen laulantaa, aaltojen liplatusta, lounatuulen hilpeitä säveliä. Eletään sovinnossa – rakkaidemme kanssa.

Kustavin käsityökylä – kokonaisvaltainen kesäelämys

Kustavin käsityökylässä riittää koettavaa: voi seurata käsityöläisten tuotevalmistusta pajoissa, kahvitella idyllisessä kahvilassa sekä tehdä paikallista käsityötä tukevia ostoksia. Pihapiiristä löytyy lapsille muun muassa leikkipaikka sekä eläinystävien iloksi pupuja ja lampaita. Kynttilätehtaan myymälän Paratiisipajan 10-vuotisjuhlia vietetään tänä kesänä ja aivan uutta on puolestaan kesäkuussa avautuva lasipaja.

KUSTAVI. Kustavin käsityökylässä on vuoden vilkkain aika käsillä, ja uniikki miljöö pajoineen odottaa jo kesälomalaisia. Yrittäjä Pia Metsävainio haluaa kehittää Kustavin käsityökylää kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi.

– Kävijät saavat rauhassa kierrellä ja katsella sepän tekemistä, korun valmistusta hopeapajassa, kynttilän valmistusta ja kohta myös lasinpuhallusta. Alueen kaikki kohteet ovat auki kello 9–20 joka päivä kesän ajan, Metsävainio kertoo.

Kuin pieni kyläyhteisö

Sepän pajalla syntyy takorautaisten käyttö- sekä koriste-esineiden lisäksi koruja ja taide-esineitä.

Kaksi suurinta myymälää alueella ovat Kustavin Savipajan ja kynttilätehtaan eli Paratiisipajan tehtaanmyymälät. Paratiisipajan rakennus täyttää 10 vuotta, mitä juhlistetaan erilaisin tarjouksin.

Metsävainion mukaan pikkupajat toimivat sillä periaatteella, että käsityöläiset saavat maksutta työtilat käyttöönsä.

– Näin esimerkiksi alalle aikovat opiskelijat saavat arvokasta palautetta tuotteistaan ja pääsevät kokeilemaan siipiään käsityöalalla.

Muutamien vakituisten työntekijöiden lisäksi yrityksellä on paljon kausityöntekijöitä etenkin kesällä. Samalla työntekijät ja käsityöläiset muodostavat kuin pienen kyläyhteisön, jonka hyvän hengen Metsävainio uskoo välittyvän myös ulospäin.

– Hyväntuulisuus ja leppoisuus tarttuvat varmasti puolin ja toisin, kun aurinkokin vielä sattuu paistamaan. Meillä on kivoja asiakkaita: monet ovat lomalla tai mökillä ja hyväntuulisia, myös paikan yrittäjäsiskoksista toinen, Essi Vuontisjärvi toteaa.

Tuorein tulokas lasipaja

Alueen rakennukset sopivat saaristolaismiljööseen.

Keramiikkapaja on kaiken ydin, sillä toiminta syntyi sen ympärille 70-luvun lopulla. Kustavin Savipajan ja käsityökylän perusti nykyisten yrittäjien Pian ja Essin äiti Aija Paatero sekä Pian isä Jussi Mäkelä. Myöhemmin parin eron myötä siskosten äiti jatkoi toimintaa uuden puolisonsa eli Essin isän Esa Vuontisjärven kanssa. He menehtyivät peräkkäisinä vuosina 2003 ja 2004, minkä jälkeen siskokset päättivät jatkaa heidän elämäntyötään.

Idea uusimmasta kohteesta eli lasipajasta syntyi, kun Ahvenanmaalla lasia valmistanut Pia Metsävainion isä Jussi Mäkelä jäi hiljattain eläkkeelle ja ehdotti toimintaa. Käsityökylässä myös hänen elämäntyönsä siten jatkuu. Uusi rakennus, lasihytti, johon sijoittuu sekä lasinvalmistuspaja että myymälä, on juuri valmistumassa. Tekemistä pääsee näkemään kesäisin. Mäkelän perinteiset ja aiemmin tunnetuksi tulleet tuotteet tulevat olemaan valikoimissa, mutta myös omaa lasisuunnittelua käsityökylälle on luvassa käyttölasista uniikkiin taidelasiin.

Savipajalta saa mukit vaikkapa oman mökin koordinaateilla. Keramiikan lisäksi löytyy esimerkiksi herkkuja, tekstiilejä, puutuotteita, keittiötuotteita ja matkamuistoja.
Paratiisipajassa tarjolla on sisustustavaraa ja vaatteita, muun muassa vintage-viettelyksiä harvinaisemmilta merkeiltä ympäri Eurooppaa.
Theme: Overlay by Kaira