Category: Culture

Seutusanomat Vakka: Suomi ja Portugali vievät 50 pakolaislapsia pakolaisleireille

Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan maista, joka suostui ottamaan alaikäisiä kreikan pakolaisleireiltä. Tällä hetkellä maa on ottanut vähintään 130 lasta asuu huonoissa elinoloissa leireillä, kuten Moria. Tähän numeroon sisältyvät myös aikuiset, jotka ovat turvapaikanhakijoita. Monet näistä pakolaisista ovat peräisin sodan runtelemista maista, kuten Afganistanista ja Syyriasta. 

Suomen lisäksi Portugali suostui myös ottamaan vastaan pakolaisia omassa maassaan. Myös muut Euroopan maat, kuten Yhdistynyt kuningaskunta, Espanja ja Saksa, ottavat vastaan pakolaisia. 

Tässä ovat seuraavat maat, jotka hakevat turvapaikkaa Euroopasta:

  • Syyria
  • Afganistan
  • Irak
  • kosovo
  • Albania
  • Pakistan
  • Eritrea
  • Iran
  • Ukraina
  • Aleppo
  • Sudan

Kreikan maahanmuuttoministeriön, vara- ja muuttoliikkeestä vastaavan ministerin, Giorgos Koumoustsakosin tapaamiset Portugalin suurlähettilään ja Suomen suurlähettilään kanssa kärsivät olosuhteissa elävien nuorten nykytilasta. Kokouksen aikana he viimeistelivät tarvittavat paperit ja ohjelmoidut lennot nuorille, jotka siirtävät lapset.

Johtajat sopivat, että lapset lähtevät lähtöisin käytettävissä olevista aikatauluista riippuen. Viime tiistaina ainakin 25 lasta nousi lentoon Portugaliin, kun taas seuraavien 25 päivän on tarkoitus lähteä Suomeen.

Pakolaiskriisi on yksi maailman suurimmista ongelmista. Alhaisesti kehittyneiden maiden sotien ja talousongelmien vuoksi monet ihmiset on karkotettu koteistaan ja pakotettu puolustamaan itseään.

Tämän vuoden helmikuussa Sisäministeriön virkamies totesi, että maa on hyvin innokas ottamaan vähintään 157 turvapaikanhakijaa eri leireiltä, jotka sijaitsevat Kyproksella, Maltalla, Italiassa ja Kreikassa auttaakseen lievetämällä näiden siirtymään joutuneiden ihmisryhmien kokemia humanitaarisia kriisejä. 

Yk:n mukaan vähintään 36 prosenttia Kreikan pakolaisleireillä asuvista 38 000 ihmisestä on alaikäisiä. Slummeissa on yhteensä vähintään 13 700 lasta. Tämä aiheuttaa suuren riskin nuorille, koska he eivät saa asianmukaista koulutusta, terveyspalveluja ja hyvää ympäristöä. Yleensä näistä nuorista tulee rikollisia. 

Suurin osa Kreikan leireistä on jo saavuttanut täyden kapasiteettinsa. COVID-19 pahentaa tilannetta, koska pakolaiset ovat alttiita tartunnan saamiseksi, koska he elävät kurjissa olosuhteissa.

Lisää kansainvälisiä päivityksiä on saatavilla Seutusanomat Vakka. Tilaa sivumme ja lue uutisia tapahtuu ympäri maailmaa. Pysy ajan tasalla uutisista ja tunne jokainen ajankohtainen tapahtuma ympäri maailmaa, kun sinusta tulee säännöllinen tilaaja. 

Muista seurata meitä sosiaalisen median kahvoissamme, kuten Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä, jotta voit saada pikapäivityksiä ja uutisia!

Vehmaan huhtikuinen ryöstö lähtee syyteharkintaan kesän aikana

Vehmaan huhtikuinen ryöstö lähtee syyteharkintaan kesän aikana

VEHMAA. Poliisi kiittää saamistaan vihjeistä 16.4.2018 Vehmaan Tuomoistentiellä tapahtuneeseen ryöstöön liittyen. Asian esitutkinta on nyt loppusuoralla.

16.4.2018 puoli kymmenen aikoihin illalla asunnon omistaja, keski-ikäinen mies, oli herännyt asuntonsa ovien ja ikkunoiden hakkaamiseen. Omistajan mennessä ulko-ovelle kaksi miestä tunkeutui sisälle asuntoon.

Sisällä asunnossa ilmoittajaa uhkailtiin väkivallalla. Miehet olivat asunnossa sisällä kymmeniä minuutteja, penkoivat paikkoja ja anastivat omaisuutta. Anastetun omaisuuden arvo on vähäinen.

Asunnon omistaja pakotettiin omaan autoonsa ja toinen epäillyistä tuli hänen autoonsa toisen seuratessa toisella autolla perässä. Asunnon omistaja kääntyi matkalla naapurinsa pihaan pitäen äänimerkkiä pohjassa. Tuolloin toinen epäillyistä pelästyi ja poistui tekijäkumppaninsa kyytiin.

Epäillyt olivat noin 30-vuotiaita, alle 175 cm pitkiä ja molemmilla oli tummat ja lyhyet hiukset. Molemmilla miehillä oli tumma vaatetus. Miehet puhuivat sujuvaa suomen kieltä, mutta keskenään olivat puhuneet myös vierasta kieltä.

Epäiltyjen käyttämä auto oli vaalea farmarimallinen henkilöauto.

Tapahtumaa tutkitaan ryöstönä, törkeän kotirauhan rikkomisena ja vapaudenriistona.

Rikoksesta epäiltyinä kuullut miehet ovat kertoneet oman näkemyksensä tapahtumien kulusta ja kertoneet anastaneensa omaisuutta asianomistajalta. Tapahtumaan liittyen asiassa on kuulusteltu myös kolmatta epäiltyä, jonka tilille oli siirretty asianomistajan varoja. Myös hän on esitutkinnassa kertonut oman osuutensa tapahtumista. Kukaan epäillyistä ei ole tällä hetkellä poliisin kiinniottamana.

Poliisilta esitutkintapöytäkirja lähtee syyttäjän syyteharkintaan kesän 2018 aikana.

Crusell-viikko ylsi yleisötavoitteiseensa

Crusell-viikko ylsi yleisötavoitteiseensa

UUSIKAUPUNKI. Lauantaina 4. elokuuta Uudessakaupungissa päättynyt, järjestyksessään 37. Crusell-viikko keräsi yleisöä noin 6500 henkeä. Suosituin yksittäinen tapahtuma vuonna 2018 oli torstain Lyhtyjen yö, joka houkutteli Vallinmäelle yli 2000 henkeä. Pääsymaksullisista konserteista eniten yleisöä veti lauantain Päätöskonsertti lähes 600:lla hengellä. 

– Olen suhteellisen tyytyväinen kävijämäärään, mutta haastetta tuleviksi vuosiksi riittää, summaa toiminnanjohtaja Petri Hatakka. Ensimmäistä vuotta Crusell-viikon toiminnanjohtajana toiminut Hatakka pitää kuitenkin tämän vuoden musiikkifestivaalia onnistuneena.

– Päivät olivat pitkiä ja yllätyksiltä ei vältytty, mutta kunnialla saatiin kaikki selvitettyä. Ja mikä tärkeintä, niin yleisö kuin esiintyjätkin viihtyivät erinomaisesti, hän toteaa. 

Myös taiteellinen johtaja Tuulia Ylönen vastasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa Crusell-viikon ohjelman suuntaviivoista. Hänkin on ottanut vastaan kehuja yleisöltä ja esiintyjiltä.

– Olen kuullut hirvittävän paljon positiivista palautetta yleisöltä, minkä kuuli myös konserteissa yleisön antamista isoista aplodeista. Taiteilijat ovat myös viihtyneet erittäin hyvin ja kiitelleet kovasti Uudenkaupungin ja Crusell-viikon vieraanvaraisuudesta, kertoo Ylönen.

Suomessa vallinnut pitkä lämpöaalto aiheutti toisaalta omat ongelmansa.

– Näin hurjat lämpötilat ovat toki olleet haastavat muusikoille, joista kukaan ei ole soittanut näin tukalan kuumissa olosuhteissa edes eteläisemmissä maissa.

Ensi vuoden ohjelmasuunnittelu on jo hyvää vauhtia käynnissä. Suuret suuntaviivat ovat selvillä, mutta yksittäisten konserttien ohjelmistoja tai esiintyjiä ei voi vielä paljastaa.

– Haaveena on ainakin pienoisoopperan tuominen Uuteenkaupunkiin, kertoo Ylönen.

Toiminnanjohtaja Hatakka puolestaan on aloittanut nuorille ja parikymppisille soveltuvien konserttien suunnittelun.

– Esimerkiksi videopelimusiikin esittäminen erilaisin orkesterikokoonpanoin on Suomessa ja maailmalla kovassa nosteessa.

Seuraavaa Crusell-viikkoa vietetään 27.7.–3.8.2019.

Lukijalta: Kirjailija Hilda Huntuvuoren kuolemasta 50 vuotta

Lukijalta: Kirjailija Hilda Huntuvuoren kuolemasta 50 vuotta

Suomen apostoli, Lallin pojat, Piispa Tuomas, Suuri unelma, Harmaa vaeltaja, Olavi Tavastin tarina; siinä muutamia kirjailija ja opetusneuvos Hilda Huntuvuoren historiallisia romaaneja vuosilta 1923–1949.

Tänä vuonna kirjailijan kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Hilda Huntuvuori siirtyi ajasta iäisyyteen kesällä 1968. Tällä vuosituhannella kirjailija on tavallaan syntynyt uudelleen useita kertoja. Nyt on sopiva ajankohta tarkastella, miten näin on voinut tapahtua eri paikkakunnilla, jotka ovat syystä tai toisesta läheisiä Hilda Huntuvuorelle.

Elämäntyö opettajana ja kasvattajana vei juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa olivat pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän Hilda – elämän yty ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.

Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku -teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi myöhemmin Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.

Keskiaikaiset markkinat Turussa ovat huomattavasti lisänneet kiinnostusta myös keskiajan historialliseen tutkimukseen ja kuvaukseen. Vuonna 2011 järjestetyssä seminaarissa syntyi ajatus toimittaa kirja Turun ja Turun seudun keskiaikaan liittyvistä tutkielmista. Julkaisu ilmestyi jo seuraavana vuonna Turun Historiallisen Yhdistyksen referee-sarjassa nimellä Turun tuomiokirkon suojissa. Jälleen Hilda huntuvuori tavallaan syntyi uudelleen. Reima Välimäen artikkelissa ”Uusi Turku tupineen” pohditaan ansiokkaasti Hilda Huntuvuoren kirjailija–näkemysten faktaa ja fiktiota historiallisten romaanien Turun ja Turun seudun keskiajan kuvauksissa.

Samana vuonna 2012 Hilda Huntuvuoren syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kirjailijan jäämistöstä löytynyt käsikirjoitus Nuori Maunu Tavast voitiin toimittaa julkisuuteen ajankohtana, jolloin oli kulunut 600 vuotta Maunu II Tavastin piispuuden alkamisesta vuonna 1412. Piispana häntä pidetään merkittävimpänä keskiaikaisista kirkonmiehistämme. Maunu Tavast muistetaan myös Naantalin birgittalaisluostarin perustajana. Nuori Maunu Tavast kuvaa aikaa 1300-luvulla: synnyinkoti Mynämäen Alasjoen rälssitila, sukulaisverkosto Turun seudulla, opiskeluaikaa Prahassa, Roomassa, Pariisissa.

Seuraavina vuosina Hilda Huntuvuori alkoi elää näytelmissä. Hyvinkään Beta-teatterin ”sielu” dramaturgi Jouni Laine dramatisoi Huntuvuoren historiallisista romaaneista neljä näytelmää. Vuosina 2014–2017 esitettiin Hyvinkäällä kesäteatterissa muun muassa näytelmät Lallin pojat, Turun tulkki ja Suomen piispa Henrik. Joka kesänä katsomossa oli runsaasti keskiajan historiasta kiinnostuneita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Monet seniorit muistavat Hilda Huntuvuoren myös kansakoulun lukukirjoista, joita hän toimitti yhdessä E.A. Saarimaan kanssa.

Hilda Huntuvuoren esittämän mielipiteen mukaan ”historialliset romaanit eivät vanhene koskaan”. Tämän mielipiteen voi testata esimerkiksi lukemalla vielä saatavilla olevan Nuori Maunu Tavast -romaanin keskiajan merkittävimmän piispamme nuoruudesta. Kirjan voi vielä löytää Turun Kansallisesta kirjakaupasta, Naantalin museosta ja Laitilan kirjakaupasta.

Sirpa Schüler, Naantali

Hilda Huntuvuoren sisaren tyttärentytär

Uudenkaupungin kirjaston pihalla nähdään tänään nukketeatteria

UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin kirjaston pihalla esitetään tänään maanantaina 30. heinäkuuta kello 16 nukketeatteria: Alastalon salissa, Eevastiina ja lokinpoika.

Kyseessä on Suomen yksi kuuluisimmista, arvostetuimmista ja kenties vaikeimmin luettavista kirjallisista teoksista, joka sai nukketeatterillisen ensi-iltansa kesällä 2013 Kustavin kirjallisuusviikolla. Esitys on siitä lähtien kiertänyt kulttuuritapahtumia ja kesärientoja ympäri Suomea, ja on lähtenyt jälleen tänä kesänä kiertueelle.

Alastalon salissa, Eevastiina ja lokinpoika on Elina Lajusen dramatisoima ja ohjaama tiivis ja rytmikäs nukketeatteritulkinta Volter Kilven kuuluisasta romaanista. Esiintyjinä ovat nukketaiturit Merja Pöyhönen ja Timo Väntsi, muusikkona toimii harmonikallaan Olli Kari.

Esitys kertoo olennaiset käänteet romaanista kaikenikäisille katsojille. Esitys hauskuuttaa perheen pienimpiä mutta tarjoaa herkkuja myös Volter Kilven rikkaan kielen ystäville. Esitys on helsinkiläisen Nukkehallituksen, turkulaisen Tehdas Teatterin ja Seurasaaren Ulkomuseon yhteistuotanto. 

Uudenkaupungin kirjaston noin tunnin mittaiseen esitykseen on vapaa pääsy. Sateen sattuessa esitys pidetään kirjaston sisätiloissa.  

Vielä on Crusell-viikkoa jäljellä…

UUSIKAUPUNKI. Crusell-viikon torstaina ja perjantaina on luvassa monia keskenään erilaisia konsertteja Uudessakaupungissa. Torstaina kuullaan klassismin ja varhaisromantiikan musiikkia Vanhassa kirkossa ja suomalaista tangoa Lyhtyjen yössä. Perjantaina alkaa mestarikurssien opiskelijoiden konsertit. Perjantai-illan Surprise-konsertissa kuullaan puolestaan mm. argentiinalaista tangoa, kantaesitys sekä viime vuoden kansainvälisen Crusell-huilukilpailun voittajaa Niamh McKennaa. 

Torstain Ei Kalanti vaan galantti -konsertti päättää Vanhan kirkon konserttisarjan. Konsertin avaa B.H. Crusellin varhaisromanttinen klarinettikvartetto D-duuri nro 3, minkä jälkeen esitetään italialaisen Luigi Boccherinin huilukvintetto g-molli op. 19 nro 2. Väliajan jälkeen kuullaan W.A. Mozartin c-molli-serenadi oboelle ja jousikvartetille. Kahdesta molliteoksesta huolimatta konsertti on raikas ja energinen tuulahdus kuumaan kesäiltaan. Konsertti alkaa klo 18.00. 

Lyhtyjen yö on Crusell-perinne ja festivaalin puolivälin kohokohta, joka on uusikaupunkilaisten ja konserttivieraiden suosiossa. Yhteisöllinen ja rento ilmaiskonsertti kerää ihmiset viettämään iltaa piknikin ja musiikin merkeissä Vallinmäelle Vanhan kirkon kupeeseen. Torstai-iltana 2.8. järjestettävässä Lyhtyjen yössä esiintyy tangokuningas Kyösti Mäkimattila yhdessä Riku Niemi Orchestran tangotentetin kanssa. Esiintymässä on lisäksi juuri ensimmäisen yhteislevynsä julkaissut Kari Antila & Karri Luhtala Organ Brothers, joka tuo jazzsävyjä tangon lomaan. Kokoonpanoon kuuluu kitaristi-Antilan ja hammond-Luhtalan lisäksi Tuomas Timonen rummuissa. Crusell-naiset ovat Vallinmäellä myymässä lämpimiä vohveleita. Tapahtuma alkaa klo 21.00.

Perjantaipäivällä alkaa puupuhaltimien mestarikursseilla ahkeroineiden oppilaiden omat konsertit. Nuoret taitajat -konsertteja järjestetään yhteensä neljä, joista perjantaina kuullaan kaksi. Ensimmäisessä klo 14.00 alkavassa konsertissa kuullaan Yehuda Giladin klarinettikurssin oppilaita. Toinen klo 17.00 alkava konsertti on kaikkien kurssien oppilaille avoin, joten siellä esiintyy muusikoita usean eri instrumentin mestarikursseilta. Konsertit järjestetään seurakuntakeskuksen tiloissa ja niihin on vapaa pääsy.

Perjantain pääkonsertti on Surprise, jossa nimensä mukaisesti kuullaan yllätyksellinen ohjelma, johon kuuluu mm. argentiinalaista tangoa. Konsertissa esitetään myös Yuval Gotlibovichin uuden teoksen kantaesitys. Teos on sävelletty puhallinkvintetille ja kertojalle, ja se pohjautuu Ernest Hemingwayn vuonna 1927 ilmestyneeseen novelliin Vuoret kuin valkoiset norsut. Teoksen kantaesittää Kvintetti 60°, johon kuuluu kansainvälisen Crusell-huilukilpailun voittaja Niamh McKenna. Surprise-konsertti järjestetään Uudenkaupungin vanhassa panimossa toimivassa tilausravintola Prykissä. Konsertti alkaa klo 19.00.

Näiden konserttien lisäksi Crusell-viikon mestarikurssien nuoret muusikot esiintyvät Päivän puhalluksissa klo 12.00 Uudenkaupungin torilla. Torstaina kuullaan Yehuda Giladin klarinetin mestarikurssin oppilaita ja perjantaina Christina Fassbenderin huiluoppilaiden musisointia. Suositut Päivän puhallukset ovat yleisölle pääsymaksuttomia konsertteja.

Dannyn konsertti Vehmassalmella sujui rauhallisemmin kuin 50 vuotta sitten

3. elokuuta vuonna 1968 Vehmassalmen tanssilava oli tupaten täynnä, kun koko kansan idoli Danny saapui paikalle Rock Side Story -showllaan. Kuuluisa Danny-show sai turhankin räjähdysmäisen lopun aamuyön puolella, kun erikoistehosteet räjähtivät ja sytyttivät tanssilavan takaseinän tuleen. Lauantaina 4. elokuuta, tasan 50 vuotta myöhemmin, Danny tuli esiintymään Vehmassalmella järjestettyyn nostalgiakonserttiin 950 ihmisen eteen vehmaalainen Tuula Amberla lämppärinään.

VEHMAA. 60- ja 70-luvuilla nuoruuttaan eläneet muistavat Vehmassalmen tanssilavan koko maakunnan yhteisenä kokoontumispaikkana. Tansseja oli joka viikonloppu ja ihmisiä tuli bussilasteittain joskus jopa Varsinais-Suomen ulkopuolelta. Tanssipaviljongin vieressä ollut leirintäalue oli kovassa käytössä ja Vehmasalmen tapahtumat aina puheenaiheena.

Parhaiten Vehmassalmen historiasta on jäänyt muistoihin 3.8.1968 järjestetty Danny-show, joka päättyi räjähdykseen ja siitä alkaneeseen tulipaloon, jossa loukkaantui kaksi ihmistä orkesterista ja 16 yleisöstä.

Nykyään tanssilavaa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin. Kun tanssilava täytti 40 vuotta, aloitettiin nostalgiatanssien järjestäminen. Niitä on ollut joka kesä. Ensimmäisiin tansseihin saatiin 60-luvun tansseista tuttu Eino Grön. Tänä vuonna vuorossa oli Dannyn nostalgiakonsertti. Tällä kertaa konsertista saatiin nauttia loppuun asti turvallisesti ja rauhallisesti. Joidenkin mielestä jopa liian rauhallisesti, sillä 950-päisen yleisön joukossa tanssipaikkoja piti lähteä hakemaan takarivistä.

On suuri kunnia ja etu, että yleisö antaa tukensa”

Danny (Ilkka Lipsanen) esitti konsertin aikana paljon samoja kappaleita kuin vuonna 1968 ja sai yleisönsä laulamaan mukana lähes joka biisissä.

– Rock Side Story oli legendaarinen show. Meillä oli siinä mukana muun muassa Kirka ja Skandinavian paras rumpali Kurt Mattson, joka oli onnettomuuden takia kuukauden sairaalassa, Danny kertoo.

– Silloin kun me räjäytettiin tämä paikka, lava oli paljon korkeammalla ja tämä takahuone oli isompi, hän muistelee.

Yksi tapaus katastrofin keskeltä hymyilyttää erityisesti:

– Jotkut viisaat auttoivat meitä siirtämällä meidän kaikki kitarat turvaan metsään, joten ne säilyivät palossa. Tarkoitus toki taisi olla, että soittimet olisivat jatkaneet siitä hyvään hintaan uusille omistajille, mutta onneksi joku järjestysmies löysi ne, Danny kertoilee.

Tänä keväänä Danny nähtiin Vain elämää -ohjelmassa.

– Sen myötä monet 10-vuotiaatkin tulevat nykyään kysymään, että hei ootko sä se laulaja. Ja kaksi viikkoa sitten olimme Erikan [Vikman] kanssa yhteiskeikalla ja teimme taas uuden yleisöennätyksen, Danny kertoo ohjelman vaikutuksista.

Ohjelman jälkeen Danny on palkittu Seuran Elävä legenda -palkinnolla ja Iskelmä-Finlandialla. Viimeinen ilta Dannyn kanssa -kiertue alkaa syksyllä.

– On ihanaa vielä tässä iässä päästä yleisön eteen. En usko, että kukaan muu näin vanha olisi tehnyt näin isoa kiertuetta, eli 33 konserttia yhtä kyytiä, toteaa 1942 syntynyt artisti.

– On suuri kunnia ja etu, että yleisö antaa tukensa, Danny kiittelee.

Samoja naamoja yleisössä

Kaarinalaiset Hannele ja Esko Mannermaa ovat käyneet nostalgiakonserteissa alusta asti. Esko on Vehmaalta kotoisin ja kävi nuorena kaikissa Vehmassalmen tansseissa.

Yleisössä paikalla oli kymmeniä samoja ihmisiä kuin 50 vuotta sitten. Esko ja Hannele Mannermaa tulivat nostalgiakonserttiin Kaarinasta. Esko asui nuoruutensa Vehmaalla ja kävi 60-luvulla kaikissa Vehmassalmen illoissa. Hänenkin mieleensä on parhaiten jäänyt mieleen rähjähdysilta ja Danny.

– En ensin edes tajunnut, mitä tapahtui. Luulin, että se iso välähdys kuului esitykseen. Mutta sitten kun huomasin, että takaseinä on tulessa, tajusin, että kyseessä oli onnettomuus, Mannermaa muistelee.

– Ja kun ihmisiä lähdettiin kuljettamaan busseilla kotiin, yksi linja-autoista syttyi palamaan ja ihmiset pakenivat sieltä ikkunoiden kautta ulos. Se oli kovan onnen ilta, Mannermaa toteaa.

Dannyn esitys ehti kuitenkin vakuuttaa Mannermaan, vaikka se kesken jäikin.

– Olihan Eino Grönillä ja Tapani Kansallakin täällä tanssitytöt mukanaan, mutta Danny oli aivan omaa luokkaansa, Mannermaa toteaa.

60-luvusta Mannermaalle on jäänyt erityisesti mieleen rautalankamusiikki.

– Kerran täällä oli samana iltana rautalankaorkesteri ja tango-orkesteri. Silloin puffetissa myytiin keittyjä kananmunia. Kun rautalankamusiikki loppui ja tango alkoi, uusi orkesteri sai munasateen päälleen, hymyilee Mannermaa.

– Ja muistan senkin, kun mainostettiin, että Vehmassalmelle tulee neekerilaulaja. Eihän sellaista voisi enää mainokseen laittaa, Mannermaa jatkaa.

Tanssia, kahinoita ja ylitiukka nimismies

Nostalgiatyöryhmään kuuluva Sirpa Ikala-Suomalainen kertoo, että tavoite oli saada paikalle 500 ihmistä. Tavoite tuplaantui. Vieressä illan juontanut Vehmassalmen entinen toiminnanjohtaja Pentti-Oskari Kangas.

Illan juonsi Pentti-Oskari Kangas, joka oli Vehmassalmen ensimmäinen toiminnanjohtaja. Tanssilavan perustaminen oli hänen Taivassalossa asuneen isänsä idea ja lopulta mukaan lähti Taivassalon Tahti, Vehmaan Kiisto sekä lukuisat talkoolaiset.

– Vehmaan ja Taivassalon ihmiset ovat tehneet tämän paikan eteen valtavasti talkootyötä ja talkoillahan tämäkin ilta on järjestetty, Kangas kiittelee.

Talkoohengestä huolimatta tanssilava oli Kankaalle valtava taloudellinen riski.

– Mutta olimme suuruudenhulluja ja se kannatti. Ensimmäisenä vuonna rakennettiin 500 hengen tanssilava ja heti kahden vuoden päästä laajennusosa, jonka myötä tästä tuli maakunnan suurin tanssipaikka. Ihmiset tulivat mielellään tänne näkemään ja toisaalta he tulivat mielellään nähdyksi täällä, Kangas muistelee.

Kun nuorisoa tuli monesta eri suunnasta, syntyi välillä kahinoitakin.

– Joskus taivassalolaiset ajoivat kustavilaiset mereen. Ei täällä mitään joukkotappeluita ollut, mutta pitäjien välillä oli sellaista sopuisaa kilpailua. Se oman reviirin vaaliminen oli nuorille niin tärkeä juttu, Kangas naurahtaa.

Alkoholitarjoilua ei ollut alkuvuosina ollenkaan, mutta kuitenkin humalaisia jouduttiin kerran etsimään kissojen ja koirien kanssa.

– Täällä oli sellainen ylitiukka nimismies, joka uhkasi lopettaa tanssit jos emme tuo hänelle kymmentä humalaista. Meidät oli määrätty rakentamaan putkat sekä naisille että miehille ja nimismies hermostui kun ne olivat aina tyhjinä. Mutta sellaista oli vain yhden ainoan nimismiehen aikana, Kangas kertoo.

Kangas jäi tanssilavan toiminnasta pois jo vuonna 1966, kun hän perusti oman orkesterin. Ensimmäinen keikka soitettiin tietysti Vehmassalmella ja solistina oli – kukas muukaan kuin Danny.

– Sen keikan teimme nimellä Hammond Kvintet, mutta myöhemmin nimi vakiintui Seitsemäksi seinähulluksi veljekseksi. Lähdimme samana kesänä kiertueelle ja löysimme solisteiksi sellaisia silloin tuntemattomia laulajia kuin Irwin Goodman ja Lea Laven, kertoo Kangas, joka itse soitti bändissä koskettimia.

Theme: Overlay by Kaira