Author: admin

Vehmaan huhtikuinen ryöstö lähtee syyteharkintaan kesän aikana

Vehmaan huhtikuinen ryöstö lähtee syyteharkintaan kesän aikana

VEHMAA. Poliisi kiittää saamistaan vihjeistä 16.4.2018 Vehmaan Tuomoistentiellä tapahtuneeseen ryöstöön liittyen. Asian esitutkinta on nyt loppusuoralla.

16.4.2018 puoli kymmenen aikoihin illalla asunnon omistaja, keski-ikäinen mies, oli herännyt asuntonsa ovien ja ikkunoiden hakkaamiseen. Omistajan mennessä ulko-ovelle kaksi miestä tunkeutui sisälle asuntoon.

Sisällä asunnossa ilmoittajaa uhkailtiin väkivallalla. Miehet olivat asunnossa sisällä kymmeniä minuutteja, penkoivat paikkoja ja anastivat omaisuutta. Anastetun omaisuuden arvo on vähäinen.

Asunnon omistaja pakotettiin omaan autoonsa ja toinen epäillyistä tuli hänen autoonsa toisen seuratessa toisella autolla perässä. Asunnon omistaja kääntyi matkalla naapurinsa pihaan pitäen äänimerkkiä pohjassa. Tuolloin toinen epäillyistä pelästyi ja poistui tekijäkumppaninsa kyytiin.

Epäillyt olivat noin 30-vuotiaita, alle 175 cm pitkiä ja molemmilla oli tummat ja lyhyet hiukset. Molemmilla miehillä oli tumma vaatetus. Miehet puhuivat sujuvaa suomen kieltä, mutta keskenään olivat puhuneet myös vierasta kieltä.

Epäiltyjen käyttämä auto oli vaalea farmarimallinen henkilöauto.

Tapahtumaa tutkitaan ryöstönä, törkeän kotirauhan rikkomisena ja vapaudenriistona.

Rikoksesta epäiltyinä kuullut miehet ovat kertoneet oman näkemyksensä tapahtumien kulusta ja kertoneet anastaneensa omaisuutta asianomistajalta. Tapahtumaan liittyen asiassa on kuulusteltu myös kolmatta epäiltyä, jonka tilille oli siirretty asianomistajan varoja. Myös hän on esitutkinnassa kertonut oman osuutensa tapahtumista. Kukaan epäillyistä ei ole tällä hetkellä poliisin kiinniottamana.

Poliisilta esitutkintapöytäkirja lähtee syyttäjän syyteharkintaan kesän 2018 aikana.

Byggmax etsii uusia liikepaikkoja Uudestakaupungista – tarjolla 5 000 euron vinkkipalkkio

Byggmax etsii uusia liikepaikkoja Uudestakaupungista – tarjolla 5 000 euron vinkkipalkkio

UUSIKAUPUNKI. Byggmax etsii uusia liikepaikkoja Uudenkaupungin seudulta sekä useilta muilta paikkakunnilta ympäri Suomea. Uuden myymälän perustamiseen johtaneesta vinkistä on vihjeen antajalle luvassa 5 000 euron palkkio. Paikkavinkin voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: aleksi.virkkunen@byggmax.fi.

Rakennustarvikeketjun pidemmän aikavälin tavoitteena on kasvaa 20–25 myymälän verkostoksi Suomessa.

– Toimivan liikepaikan löytäminen on avainasia myymälän menestymiselle. Usein paikallistietämys auttaa tässä. Siksi olemme valmiita maksamaan reilun palkkion uuteen myymälään johtaneesta vihjeestä, kertoo Byggmax Suomen maajohtaja Aleksi Virkkunen

Byggmax etsii valmiita, tarpeisiinsa sopivia kiinteistöjä vuokralle. Lupaavia liikepaikkoja etsitään ennen kaikkea seuraavilta alueilta: Forssa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Kuopio, Lohja, Mikkeli, Närpiö, Parainen, Tammisaari, Uusikaupunki sekä pääkaupunkiseutu.

Tonttien pinta-alan tulee olla 8 000 – 10 000 neliömetriä ja rakennusten yhteispinta-alan (myymälä ja kylmähalli) enintään 2 500 neliömetriä.

Palkkio annetaan vinkin ensimmäisenä antaneelle henkilölle ja ehtona on, että kiinteistö on Byggmaxille ennestään tuntematon. Kiinteistön omistajalle, joka vuokraa tai myy kiinteistön meille, ei palkkiota makseta erikseen, vaan se on osa vuokra- tai myyntihintaa.

Valmet Automotive on valmistanut jo 100 000 GLC-katumaasturia

Valmet Automotive on valmistanut jo 100 000 GLC-katumaasturia

UUSIKAUPUNKI. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla on valmistunut jo 100 000 Mercedes-Benz GLC-katumaasturia. GLC:n tuotanto käynnistyi Suomessa helmikuussa 2017, ja se on saavuttanut 100 000 auton valmistusmäärän nopeammin kuin mikään muu Valmet Automotiven tuotantomalli. GLC:n päätuotantopaikka on Mercedes-Benzin Bremenin tehdas Saksassa.

GLC on Valmet Automotiven historian vaativin tuotantoprojekti. Sen osina ovat olleet muun muassa Suomen suurimman, yli 300 robotin hitsaamon suunnittelu ja rakentaminen, lähes 100 miljoonan euron investoinnit, autotehtaan toimintamallin uudistaminen sekä yli 2000 henkilön rekrytoinnit vuosina 2016 ja 2017.

GLC:n vahvan kysynnän vuoksi tavoitteena oli mahdollisimman nopea tuotannonaloitus. Valmistussopimus allekirjoitettiin Daimlerin kanssa marraskuussa 2015, ja ensimmäinen GLC valmistui helmikuussa 2017. Tämän jälkeen tuotantotavoitteita nostettiin toistuvasti, jonka ansiosta Valmet Automotive teki 2017 uuden tuotantoennätyksen 90 000:llä GLC- ja A-sarjan autolla.

– Mercedes-Benzin GLC-katumaasturi on jo nyt yksi Uudenkaupungin autotehtaan tärkeimmistä automalleista, vaikka sitä on valmistettu vasta puolentoista vuoden ajan. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka suuriin valmistusmääriin GLC Suomessa vielä nousee, kertoo Valmet Automotiven valmistustoiminnan johtaja Pasi Rannus.

– Olemme iloisia, että Daimler-yhteistyön myötä Uudenkaupungin autotehtaasta on muodostunut suomalaisen talouskasvun kasvot samalla kun autotehdas on kasvanut tuotantopaikkana suurimmaksi yksittäiseksi työllistäjäksi maassamme. Näemme päivittäin, että Mercedes-Benz tulee lähemmäs kaikkia suomalaisia auton ostajia, toteaa Veho Oy Ab:n toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm.

Valmet Automotive mukana 101 kesäduunia -kampanjassa

Valmet Automotive mukana 101 kesäduunia -kampanjassa

UUSIKAUPUNKI. Valmet Automotive on mukana Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) 101 kesäduunia -kampanjassa, jonka tavoitteena on löytää kesätöitä 101 vammaiselle nuorelle tänä kesänä.

Kampanja rohkaisee työnantajia palkkaamaan ennakkoluulottomasti kaikenlaisia nuoria; myös nuoria, joilla on jokin vamma, sairaus tai työskentelyyn vaikuttava erityispiirre. Nämä nuoret ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja keskenään yhtä erilaisia kuin muutkin nuoret.

Valmet Automotive työllistää 40 eri alojen opiskelijaa kesäharjoittelijoina eri osastoillaan sekä 40 alaikäistä 15–17-vuotiasta parin viikon ”Tutustu työelämään ja tienaa” -jaksolla. Lisäksi Valmet Automotive palkkaa kesätöihin erityisnuoria.

– Kesätyö on kaikille nuorille tärkeä asia. Se on tilaisuus näyttää osaamista ja saada työkokemusta. Valmet Automotive haluaa antaa onnistumisen elämyksiä myös erityisnuorilleYhteistyömme Vamlasin kanssa on sujunut erinomaisesti ja toivomme, että mahdollisimman useat yritykset ja organisaatiot näkisivät asian meidän laillamme tärkeäksi, kertoo Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo.

Nuorilla on vahvuuksia, osaamista ja halu tehdä töitä, mutta usein he törmäävät rekrytointivaiheessa ennakkoluuloihin, eivätkä siksi pääse näyttämään taitojaan. Työllistyminen voi edellyttää pieniä mukautuksia työtehtävissä, työvälineissä tai työajassa – usein ainoa tarvittava mukautus liittyy kuitenkin asenteisiin. Kesätyöstä neuvoteltaessa tulee keskittyä nuoren osaamiseen, ei vammaan.

Crusell-viikko ylsi yleisötavoitteiseensa

Crusell-viikko ylsi yleisötavoitteiseensa

UUSIKAUPUNKI. Lauantaina 4. elokuuta Uudessakaupungissa päättynyt, järjestyksessään 37. Crusell-viikko keräsi yleisöä noin 6500 henkeä. Suosituin yksittäinen tapahtuma vuonna 2018 oli torstain Lyhtyjen yö, joka houkutteli Vallinmäelle yli 2000 henkeä. Pääsymaksullisista konserteista eniten yleisöä veti lauantain Päätöskonsertti lähes 600:lla hengellä. 

– Olen suhteellisen tyytyväinen kävijämäärään, mutta haastetta tuleviksi vuosiksi riittää, summaa toiminnanjohtaja Petri Hatakka. Ensimmäistä vuotta Crusell-viikon toiminnanjohtajana toiminut Hatakka pitää kuitenkin tämän vuoden musiikkifestivaalia onnistuneena.

– Päivät olivat pitkiä ja yllätyksiltä ei vältytty, mutta kunnialla saatiin kaikki selvitettyä. Ja mikä tärkeintä, niin yleisö kuin esiintyjätkin viihtyivät erinomaisesti, hän toteaa. 

Myös taiteellinen johtaja Tuulia Ylönen vastasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa Crusell-viikon ohjelman suuntaviivoista. Hänkin on ottanut vastaan kehuja yleisöltä ja esiintyjiltä.

– Olen kuullut hirvittävän paljon positiivista palautetta yleisöltä, minkä kuuli myös konserteissa yleisön antamista isoista aplodeista. Taiteilijat ovat myös viihtyneet erittäin hyvin ja kiitelleet kovasti Uudenkaupungin ja Crusell-viikon vieraanvaraisuudesta, kertoo Ylönen.

Suomessa vallinnut pitkä lämpöaalto aiheutti toisaalta omat ongelmansa.

– Näin hurjat lämpötilat ovat toki olleet haastavat muusikoille, joista kukaan ei ole soittanut näin tukalan kuumissa olosuhteissa edes eteläisemmissä maissa.

Ensi vuoden ohjelmasuunnittelu on jo hyvää vauhtia käynnissä. Suuret suuntaviivat ovat selvillä, mutta yksittäisten konserttien ohjelmistoja tai esiintyjiä ei voi vielä paljastaa.

– Haaveena on ainakin pienoisoopperan tuominen Uuteenkaupunkiin, kertoo Ylönen.

Toiminnanjohtaja Hatakka puolestaan on aloittanut nuorille ja parikymppisille soveltuvien konserttien suunnittelun.

– Esimerkiksi videopelimusiikin esittäminen erilaisin orkesterikokoonpanoin on Suomessa ja maailmalla kovassa nosteessa.

Seuraavaa Crusell-viikkoa vietetään 27.7.–3.8.2019.

Lukijalta: Kirjailija Hilda Huntuvuoren kuolemasta 50 vuotta

Lukijalta: Kirjailija Hilda Huntuvuoren kuolemasta 50 vuotta

Suomen apostoli, Lallin pojat, Piispa Tuomas, Suuri unelma, Harmaa vaeltaja, Olavi Tavastin tarina; siinä muutamia kirjailija ja opetusneuvos Hilda Huntuvuoren historiallisia romaaneja vuosilta 1923–1949.

Tänä vuonna kirjailijan kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Hilda Huntuvuori siirtyi ajasta iäisyyteen kesällä 1968. Tällä vuosituhannella kirjailija on tavallaan syntynyt uudelleen useita kertoja. Nyt on sopiva ajankohta tarkastella, miten näin on voinut tapahtua eri paikkakunnilla, jotka ovat syystä tai toisesta läheisiä Hilda Huntuvuorelle.

Elämäntyö opettajana ja kasvattajana vei juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa olivat pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän Hilda – elämän yty ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.

Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku -teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi myöhemmin Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.

Keskiaikaiset markkinat Turussa ovat huomattavasti lisänneet kiinnostusta myös keskiajan historialliseen tutkimukseen ja kuvaukseen. Vuonna 2011 järjestetyssä seminaarissa syntyi ajatus toimittaa kirja Turun ja Turun seudun keskiaikaan liittyvistä tutkielmista. Julkaisu ilmestyi jo seuraavana vuonna Turun Historiallisen Yhdistyksen referee-sarjassa nimellä Turun tuomiokirkon suojissa. Jälleen Hilda huntuvuori tavallaan syntyi uudelleen. Reima Välimäen artikkelissa ”Uusi Turku tupineen” pohditaan ansiokkaasti Hilda Huntuvuoren kirjailija–näkemysten faktaa ja fiktiota historiallisten romaanien Turun ja Turun seudun keskiajan kuvauksissa.

Samana vuonna 2012 Hilda Huntuvuoren syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kirjailijan jäämistöstä löytynyt käsikirjoitus Nuori Maunu Tavast voitiin toimittaa julkisuuteen ajankohtana, jolloin oli kulunut 600 vuotta Maunu II Tavastin piispuuden alkamisesta vuonna 1412. Piispana häntä pidetään merkittävimpänä keskiaikaisista kirkonmiehistämme. Maunu Tavast muistetaan myös Naantalin birgittalaisluostarin perustajana. Nuori Maunu Tavast kuvaa aikaa 1300-luvulla: synnyinkoti Mynämäen Alasjoen rälssitila, sukulaisverkosto Turun seudulla, opiskeluaikaa Prahassa, Roomassa, Pariisissa.

Seuraavina vuosina Hilda Huntuvuori alkoi elää näytelmissä. Hyvinkään Beta-teatterin ”sielu” dramaturgi Jouni Laine dramatisoi Huntuvuoren historiallisista romaaneista neljä näytelmää. Vuosina 2014–2017 esitettiin Hyvinkäällä kesäteatterissa muun muassa näytelmät Lallin pojat, Turun tulkki ja Suomen piispa Henrik. Joka kesänä katsomossa oli runsaasti keskiajan historiasta kiinnostuneita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Monet seniorit muistavat Hilda Huntuvuoren myös kansakoulun lukukirjoista, joita hän toimitti yhdessä E.A. Saarimaan kanssa.

Hilda Huntuvuoren esittämän mielipiteen mukaan ”historialliset romaanit eivät vanhene koskaan”. Tämän mielipiteen voi testata esimerkiksi lukemalla vielä saatavilla olevan Nuori Maunu Tavast -romaanin keskiajan merkittävimmän piispamme nuoruudesta. Kirjan voi vielä löytää Turun Kansallisesta kirjakaupasta, Naantalin museosta ja Laitilan kirjakaupasta.

Sirpa Schüler, Naantali

Hilda Huntuvuoren sisaren tyttärentytär

Luodolla tuulee -tapahtuma valloittaa Pyhämaan kirkonkylän

Luodolla tuulee -tapahtuma valloittaa Pyhämaan kirkonkylän

Suviehto Telakanrannas täydentää uutuutena Uudenkaupungin Pyhämaan kesätapahtumien tarjontaa heinäkuun lopulla.

UUSIKAUPUNKI. Pyhämaassa vietetään 7.–8. heinäkuuta perinteeksi muodostunutta Luodolla tuulee -tapahtumaa. Vuodesta 2000 alkaen talkoovoimin toteutettu tapahtuma on jo järjestyksessään yhdeksästoista.

Reilu 40 vuotta sitten Uuteenkaupunkiin liitetty Pyhämaa on Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva vanha saaristolaispitäjä, jossa yhdistysten puuhahenkilöt puhaltavat yhteen hiileen.

– Alusta alkaen Luodolla tuulee -tapahtuma on ollut luonteeltaan pienimuotoinen, vaikka ohjelmaa sen ympärille onkin aina kertynyt hyvin laajasti laidasta laitaan. Meillä ei ole siis nimekästä pääesiintyjää, vaan ohjelma on paikallisten yhdistysten ja yksityishenkilöiden, niin paikkakuntalaisten kuin mökkiläisten, järjestämää. Myyntikojuissakin edustettuna ovat pientuottajat paikallisine tuotteineen, Pyhämaan matkailuyhdistys ry:n puheenjohtaja Kari Aalto sanoo.

Tapahtumaa riittää Aallon mukaan molempina päivinä aamusta iltaan pitkin kirkonkylää niin, että aktiviteetit sijaitsevat lyhyiden kävelymatkojen päässä toisistaan.

Ohjelmaa kaikenikäisille

Luodolla tuulee -tapahtuman perinteisiin ohjelmanumeroihin kuuluu vuoden pyhämaalaisen julkistaminen.

– Matkailuyhdistys on valinnut vuoden pyhämaalaisen ensimmäisestä tapahtumasta lähtien. Huomionosoituksella kunnioitetaan henkilöä, joka on jollain tavoin ajanut Pyhämaan asioita, Aalto toteaa.

Tänä vuonna monipuolisessa ohjelmatarjonnassa on erityisen paljon puuhaa lapsille.

– Vain muutamia mainitakseni ohjelmassa on muun muassa kalantunnistusta sekä Pyhämaa Grand Prix -keppihevoskilpailu, joka on veikeää seurattavaa, jatkaa Aalto hymyillen.

Leikkimielinen paikalliskamppailu nähdään myös frisbeegolfissa, jossa kisataan Pyhämaa not-so-open -hengessä sunnuntaina iltakuudesta eteenpäin.

– Tarkoituksena on, että frisbeegolf-kilpailu käydään lähinnä Pyhämaassa vakituisesti asuvien sekä mökkiläisten välillä, Aalto selittää.

Pyhämaan matkailuyhdistyksen ylläpitämä frisbeegolfrata rakentui talkootyönä vuonna 2016 kirkonkylään koulun viereen.

– Alun perin oli tarkoitus hankkia pari koria koululle, mutta sitten rata toteutettiinkin täyteen mittaansa 18-väyläiseksi, Aalto taustoittaa.

Suviehto Telakanrannas

Kolmipäiväisestä kaksipäiväiseksi supistunutta Luodolla tuulee -tapahtumaa seuraa tänä vuonna aivan uusi tilaisuus heinäkuun lopulla.

– Ensimmäistä kertaa järjestettävä Suviehto Telakanrannas sijoittuu lauantaina 28. heinäkuuta vierasvenesatamaan, kertoo Aalto.

Nimestään huolimatta Telakanrannassa ei ole telakkaa, vaan venesatama palveluineen.

– Satunnaista matkailijaa voi paikan nimi hämätä, sillä rannassa ei enää telakkaa ole. Nimi juontaa juurensa menneisiin aikoihin, jolloin täällä vielä valmistettiin puuveneitä, lisää Aalto.

Kesäinen illanvietto Telakanrannan vierasvenesatamassa sisältää muun muassa pyhämaalaisen Recovera-bändin esiintymisen, Pyhämaan Pyryn järjestämän kilpailun, matkayhdistyksen vetämät petankki- ja naulanlyöntikisat sekä herkkuja Pyhämaan pirtistä.

Pyhärannan Korpiankkurit seikkailevat niin maalla kuin merellä

Pyhärannan Korpiankkurit seikkailevat niin maalla kuin merellä

Lippukunnan venepäällikkö Mikko Räsänen seuraa mielenkiinnolla uusien jäsenten oppimista. Taidot kehittyvät nopeasti yhteisillä retkillä. Yhteenkuuluvuuden tunne ja se, että saa olla osana jotain, on Räsäsen mielestä hienointa partiossa.

PYHÄRANTA. Vuonna 1980 perustetun Pyhärannan Korpiankkurit lippukunnan aktiivisuus ja monipuolisuus on innostavaa. Uusia partiolaisia on liittynyt joukkoon tasaiseen tahtiin ja nykyään yli 140 partiolaisjäsenen takia voidaankin puhua jo suuresta lippukunnasta. Tarkemmin ottaen suuresta yhteislippukunnasta, jossa tytöt ja pojat yhdessä opettelevat muun muassa käden taitoja, retkeilyä, mediakasvatusta, ensiaputaitoja, ruuan valmistusta…

– Jossain kuulin lausahduksen, että partiossa opetellaan taitoja aina hevosen kengityksestä sähköpostin lähettämiseen, naurahtaa Korpiankkureihin kuuluva Mikko Räsänen. Hän on valmistelemassa partion suurempaa purjevenettä, s/y Femmaa viikkopurjehdusta varten.

Vahvuutena toiminnan monipuolisuus

Merellä toimitaan ja opitaan keväästä syksyyn, jäiden lähdön ja syyspakkasten mukaan. Korpiankkureilla on kolme purjevenettä. Pienemmät purjeveneet Emma ja Yellow ovat partiolaisten vapaassa käytössä. Vuonna 2014 hankitulla s/y Femmalla tehdään viikoittaisia iltapurjehduksia sekä pidempiä matkapurjehduksia.

Maalla liikutaan luonnossa ja opitaan ympäri vuoden. Aktiivista partiotoimintaa pidetään yllä Pyhärannan kolmessa eri kylässä; Ihodessa, Reilassa ja Rohdaisissa. Viikkotoiminnan lisäksi Korpiankkurit järjestävät omia partioleirejä sekä osallistuvat yhdessä suuremmille piiri- ja alueleireille.

Pyhärannan Korpiankkureiden venepäällikkö Mikko Räsänen aloitti itse partion vasta aikuisiällä. (Kuva: Ulla Jokela)

Yhdessä tekemällä oppii

Omia taitoja ei pidä epäillä, sillä jokainen jäsen otetaan toiminnassa huomioon. Sitähän varten partiossa ollaan, että opitaan yhdessä uusia asioita.

– Vaikka mahdollisuuksia on partiossamme monia, ei se tarkoita sitä, että esimerkiksi helposti merisairaaksi tulevan täytyisi oppia purjehtimaan. Täällä mennään omien tuntemusten mukaan, Räsänen kertoo.

Räsänen kertoo aloittaneensa partiotoiminnan itse aikuisiällä.

– Purjehduksen opettelin täällä yhdessä Korpiankkureiden kanssa. Aiempaa kokemusta tästä lajista minulla ei entuudestaan ollut, Räsänen kertoo.

Nykyisin lippukunnan venepäällikkönä toimiva Räsänen muistelee vuosien takaista matkapurjehdusta, kun veneen akuista loppui virta kesken kotiinpaluupurjehduksen. Luonnollisesti myös karttaplotteri pimeni.

– Miehistössä mukana olleen pojan ilme ja sanat: kerro ihan suoraan Mikko, olemmeko me nyt pulassa, ovat jääneet elävästi mieleen, Räsänen hymyilee.

Digitalisuus helpottaa nykyisin elämäämme huomattavasti, mutta meidän on osattava toimia myös silloin, kun koneet lakkaavat toimimasta. Kotiin partioseurue pääsi sujuvasti perinteisen paperikartan kanssa navigoiden.

Hyviä ystäviä ja mukavia muistoja

Korpiankkureiden purjeveneessä on nukkumatilat kuudelle ja päiväretkille mukaan mahtuu kahdeksan miehistönjäsentä. Malliltaan s/y Femma on Artina 33. (Kuva: Ulla Jokela)

Viikkopurjehdukselle mukaan ilmoittautunut Oskari Inkinen kertoo kuuluneensa partioon jo monia vuosia.

– Esikouluikäisenä heti liityin Korpiankkureiden sudenpentuihin, Inkinen kertoo.

Laiturille saapuneet Paula ja Martti Heino kertovat myös aloittaneensa partion heti, kun iän puolesta pääsivät sudenpentuihin.

– Meillä on täällä tosi hyvä porukka, Oskari kertoo.

– Joo! paljon kavereita ja hauskaa tekemistä, toteaa Paula.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että leirit ja matkapurjehdukset ovat parasta partiossa.

– Viime kesänä purjehdimme porukalla Jurmoon ja vietimme siellä suunnalla kolmisen päivää. Viikko- ja iltapurjehduksetkin ovat mukavia, mutta on hauska päästä käymään välillä pidemmilläkin reissuilla, kertoo Oskari.

– Me olemme olleet muutamilla isommillakin partioleireillä ja nukuimme puolijoukkueteltoissa. Yhdellä leirillä telttamme pohjalla oli patjojen sijasta heinää. Se oli tosi hauskaa! nauraa Martti.

Mynämäessä istuttiin iltaa kuutamossa lähiruuan ja lähimusiikin parissa

Mynämäessä istuttiin iltaa kuutamossa lähiruuan ja lähimusiikin parissa

Kuutamoillallista vietettiin Mynämäellä jo neljättä kertaa, ja aiemmin sää on suosinut. Tällä kertaa juuri ennen kello kuutta taivaalta alkoi vihmoa vettä, mutta käänne säätilassa ei pelästyttänyt illallisvieraita, jotka reippaina kaivoivat laukuistaan sadetakkeja, -viittoja ja -varjoja.

MYNÄMÄKI. Mynämäen lukion pihalla vietetty Kuutamoillallinen feat Derby kokosi lauantaina 4. elokuuta paikalle yli 200 vierasta.

Tapahtumaan sai ottaa omat eväät tai varata pitopalveluyrittäjän lähiruokamenun, jonka nyt oli toteuttanut Sanna Kulmala Pito-Jussin pitopalvelusta. Listalla oli lähiruokaa: kalaa, salaatteja ja nyhtöpossua.

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Katja Rippstein ja toisen järjestäjätahon eli Mynämäen kunnan edustaja, kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies loivat katsausta ruokamatkailun mahdollisuuksiin Mynämäen seudulla:

– Ruokamatkailu kiinnostaa, ja se on nouseva trendi, totesi Rippstein.

– Mynämäen seudulla on paljon kiinnostavaa ruokamatkailun näkökulmasta: Tämä on maalaismainen paikkakunta, täällä on paljon alkutuotantoa, puutarhoja ja tunnettu Veraisten leipomo. Täällä on kaksi toria, toimiva Reko-rinki, ja kaupoistakin saa ilahduttavan paljon lähituottajien tuotteita, listasi Päiviö-Häkämies.

Kuutamoillallisvieraat saivat ottaa sateensuojat käyttöönsä. Onneksi sade taukosi ja aurinkokin ilmestyi illemmalla.
Illallisruoan raaka-aineita olivat toimittaneet muun muassa kalastaja Toivonen, Makumuna Laaksonen ja leipomo Verainen Mynämäeltä, Saloniemen juustola Laitilasta, Mannerjärven ja Sorrin puutarhat sekä Vallan Maukas Vehmaalta.

Jälkiruoat sen sijaan olivat saaneet vaikutteita kauempaa. Niitä oli valmistettu lauantaiaamulla jälkiruoka-workshopissa yhdessä romanialaisten ja itäsuomalaisten vieraiden kanssa Leader-hankeyhteistyön ja ruokamatkailun hengessä. Jälkiruoaksi saatiin modernia mustikkakukkoa ja romanialaista mannahyydykettä marjoilla höystettynä.

Lähimusiikkia

Kuutamoillallisen musiikkiesitykset ovat aina olleet tärkeä tunnelmanluoja. Tällä kertaa esiintymässä olivat Nousiskot Nousiaisista ja Shameless Mynämäestä. Molemmat ovat esiintyneet Kuutamoillallisella aiemminkin.

Sukka hukassa -yhtye sen sijaan esiintyi tilaisuudessa ensimmäistä kertaa. Yhtye esittää kansanmusiikkia ja pitää kotipaikkanaan Nousiaisia, koska kaikki yhtyeen seitsemästä jäsenestä asuvat tai ovat asuneet Nousiaisissa. Yhtye soittaa folk-vaikutteista musiikkia periaatteella ”lavalla on soittimia enemmän kuin soittajia”. Yhtye on pitänyt periaatteenaan käydä kerran kesässä jossain kauempana. Bändi sai alkunsakin, kun haluttiin päästä soittamaan Kaustisten Kansanmusiikkifestivaaleille.

Sukka hukassa -folk-bändi esiintyi Kuutamoillallisella ensi kertaa.
Tänä kesänä Sukka hukassa on esiintynyt muun muassa Siilifolkeilla Siilinjärvellä.

Tilaisuuden juonsi Miikka Immonen, mynämäkeläissyntyinen, sittemmin Tampereen seudulla vaikuttanut musiikinohjaaja. Immosella on kokemusta juontajana – ja selkeä filosofia juontajan tehtävänkuvasta:

– Juontaja on se, joka liimaa kaiken yhteen, jonka tehtävänä on kaiken henkinen koossapitäminen. Juontaja pitää narut käsissään ja tietää, missä mennään, jotta tilaisuudesta syntyy soljuva ja suoraviivainen tapahtuma, summasi Immonen, ja onnistui Kuutamoillallisella toteuttamaan tehtävänsä erinomaisesti.

Neulegraffitit ilona elokuun

Kuutamoillallisella avattiin virallisesti myös neulegraffitinäyttely, johon voi tutustua Mynämäen keskustassa elokuun ajan. Leena Gustafsson ja Sirkku Punta nousivat lavalle avaamaan näyttelyn ja kertomaan hankkeesta. Neulegraffiteja ovat valmistaneet yksityishenkilöt, työporukat ja yhdistykset. Yhteensä tekijöitä on ollut yli sata, iältään 5-vuotiaasta yli 90-vuotiaisiin.

– Talkootunteja ei ole uskallettu edes laskea, naiset sanoivat.

Materiaalit ovat monenkirjavia; on villaa, puuvillaa, kangasta, keinokuitua, nappeja ja kaikenlaista polkupyörästä autonpenkkiin.

Miikka Immonen juonsi tapahtuman. Lavalla Leena Gustafsson ja Sirkku Punta, neulegraffitiprojektin äidit.
– Teokset ulottuvat Osuuspankin aidalta puistoja pitkin kirjaston ovelle saakka, Gustafsson kertoo.

Yleisöllä on mahdollisuus äänestää teosta, joka ilahduttaa eniten. Äänestyskuponkeja voi palauttaa 11.8. Laurin markkinoilla Wirmon Marttojen teltalle tai myöhemmin Mynämäen kirjastoon.

Neulegraffiteista osa saa myös laajempaa julkisuutta, kun niitä nähdään joulukuussa ensi-iltansa saavassa Onneli ja Anneli -elokuvassa, jota kuvattiin alkukesästä Korvensuun museolla.

Helpottunut koordinaattori

Kiisa Rippstein, tapahtuman nuori projektikoordinaattori oli helpottunut, kun tapahtuma oli onnistunut.
Kiisa Rippstein on nuoresta, 18 vuoden iästään huolimatta ehtinyt olla monessa mukana. Tänä kesänä hän oli kesätöissä Leader Ravakan projektikoordinaattorina järjestämässä Kuutamoillallista sekä yhdeksän romanialaisen ja kolmen Itä-Suomen Leader Kalakukko -hankkeen yhteistyökumppanin vierailua Mynämäelle.

– Olo on helpottunut, viimeiset viikot ovat olleet aika stressaavia. Ilman Wirmon Marttoja mistään ei olisi tullut mitään, kiitteli Rippstein apujoukkojaan.

Rippsteinin mukaan työ koordinaattorina on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. Työtä on saanut tehdä tuttujen paikallisten mutta myös uusien kontaktien kanssa. Haastavinta on ollut huolehtia siitä, että ”kaikki pysyy kasassa ja että samalla muistaa pienet jutut”. Yksi vaikeimmista tehtävistä oli löytää tapahtumaan pöydät ja tuolit 230 vieraalle.

– Ja kun ne pöytäliinatkaan eivät ilmesty tyhjästä, naurahtaa Kiisa Rippstein nyt jo helpottuneena.

Seurakuntakolumni: Sade, loma ja muut suomen kielen kauneimmat sanat

KOLUMNI. Oletko koskaan miettinyt, mikä on suomen kielen kaunein sana? Näitä äänestyksiä näkee silloin tällöin netissä ja lehdissä. “Äiti” on yleensä vahvoilla näissä kisoissa oli kieli mikä vain. Yhdeksi kauneimmista sanoista mainitaan myös rakas tai rakkaus.

Mikä on kaunista, mikä rumaa? Kauniiksi mainitaan sellaiset sanat kuin lilja, helmi, pilvi, vadelma, tuuli ja laululintu. Monet toteavat, että kauniissa sanoissa yhdistyvät kauniiksi koetut äänteet ja kaunis merkitys. Menneinä vuosina sanojen kauneuskilpailuissa ovat menestyneet herkästi soljuvat sanat aalto, hiljaisuus, kuulas, taival ja harmonia. Rumiksi sanoiksi mainitaan usein merkitykseltäänkin epämiellyttävät asiat.

Sanojen kauneus riippuu paljolti tilanteesta. Tänä kesänä, jos kauneinta sanaa kysyttäisiin maanviljelijöiltä tai vaikka vain kotipuutarhureilta, kärkeen nousisi varmasti sana sade. Kuivan alkukesän jälkeen siemenet ja istutukset kaipaavat vettä enemmän kuin mitään muuta.

Kauniita sanoja on kielessämme paljon. Yksi kauneimmista sanoista omasta mielestäni on sana sovinto. Siinä on jotain aitoa, pyyteetöntä ja rohkeaa. Ihmissuhteissa sovinnon tekeminen on toisinaan vaikeaa. Vuosien varrella sanotut väärät sanat ja teot voivat olla kuin iso kivikasa välillämme. Saarnaaja (Saarn. 3:5) puhuu kirjassaan kivien keräämisen ajasta: “Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet.” Ihmissuhteissa näitä kivien keruuhetkiä tarvitaan useammin kuin uskomme. Pieniltä näyttävät yhteentörmäykset voivat huomaamattamme kasautua isoksi kiviröykkiöiksi meidän ja toisten ihmisten, äidin, isän, sisaren, puolison, lapsen tai ystävän, väliin. Silloin on hyvä puhua asiat halki ja kerätä kivet, usein yksi kerrallaan. Sovinto vaatii osapuolilta taisteluvarusteiden riisumista ja aitoa halua kuunnella ja ymmärtää.

Tällä viikolla suomen kielen kaunein sana on loma. Lähestymme keskikesän juhlaa, mikä monella tarkoittaa alkavaa kesälomaa tai vähintäänkin ylimääräisiä vapaapäiviä. Tänään toivotankin sinulle rakas lukija kaikkea kaunista keskikesän juhlaan: laululintujen laulantaa, aaltojen liplatusta, lounatuulen hilpeitä säveliä. Eletään sovinnossa – rakkaidemme kanssa.

Theme: Overlay by Kaira